Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Viinibisnes ei kannata – tilalla tehdyn liköörin myynti pitäisi sallia, vaativat yrittäjät

Viinitilayrittäjä Tarja Uusipaasto toivoo, että myös liköörien myynti suoraan tiloilta tulisi mahdolliseksi. Kuva: Mikko Vähäniitty

Jämsän Uusi-Yijälän tilan Hullu Pappi -marjaviini on tummanpunaista ja paksunmakeaa kuin portviini. Hullu Pappi tehdään kotitilan mustaherukoista. Nimensä viini on saanut Jämsässä 1600-luvulla pitkään kirkkoherrana olleelta Tapani Svanstrupelta.

Hullu Pappi on yksi Uusi-Yijälän tilan seitsemästä viinistä. Kaiken kaikkiaan Uusi-Yijälän emäntä Tarja Uusipaasto pullottaa vuodessa noin 1 500 pulloa viiniä. Ennen hänen lonkkaleikkaustaan määrä oli kaksinkertainen.

Pääelinkeinoksi viinistä ei kuitenkaan ole koskaan ollut.

Lakiuudistus teki hyvää olutalalle

Alkon monopoliasema pitää suomalaisen viini- ja viinabisneksen pihdeissä. Viini ja viina eivät elätä kuin muutaman viinitilayrittäjän.

Volyymit ovat niin pieniä, että kasvua ei pääse syntymään. Uusipaasto arvioi, että hänen pitäisi myydä 10 000–15 000 pulloa 16 euron hintaan vuodessa, että viinitila voisi olla itsessään kannattava.

A-oluet kauppoihin tuonut lakiuudistus teki hyvää olutalalle. Erilaisia artesaanioluita on marketeissa, ja pienpanimot kukoistavat. Samanlainen uudistus olisi Uusipaaston mielestä tervetullut myös viinintuottajille.

Alkon monopoliasemaa perustellaan usein sillä, että se auttaa hillitsemään alkoholin haittavaikutuksia. Uusipaasto sanoo, että viinitilojen marjaviinien ja artesaaniviinojen suhteen tämä ei pidä paikkaansa.

– Meiltä tullaan hakemaan maistelua, elämystä, ei humaltumista.

Tarja Uusipaastolle viinitilan pitäminen on kutsumus, vaikka taloudellinen kannattavuus onkin niin ja näin. Kuva: Mikko Vähäniitty

Yrittäjä: liköörin myynti parantaisi kannattavuutta

Viinitiloilla on jo pitkään odotettu, että liköörien myyminen vapautettaisiin. Nyt tiloilta saa myydä vain alle 13-prosenttisia alkoholijuomia.

– Tilojen kannattavuus paranisi, jos likööriäkin saisi myydä. Jokaisella olisi tähän valmiudet ja luvat olemassa, Uusipaasto sanoo.

Uusi-Yijälän tilalla viininvalmistus aloitettiin vuonna 2005. Tarja Uusipaasto kuvailee olleensa aluksi innokas noviisi ja nyt jo kisälli. Viinimestariksi on vielä matkaa.

– Olen miettinyt viime vuosina lopettamista, mutta viinitila on minun oma juttuni. Jos kolmasosa tuotosta tulisi alkoholeista, niin olisin onnellinen.

Suomen Viiniyrittäjien puheenjohtaja Jorma Keijonen oli mukana, kun suomalainen valtuuskunta oli Paula Risikon (kok.) peruspalveluministerikaudella Brysselissä neuvottelemassa viinitilojen liköörinmyyntiluvasta.

– Saimme paperin, jossa luvattiin, että EU ei nosta Suomea vastaan asiasta kannetta ellei joku jäsenvaltio sitä vaadi, eikä lupa horjuta markkinatilannetta.

Keijonen on toiveikas, että lupa vielä saadaan. Hän toteaa, että uudessa hallitusohjelmassa on kirjattuna halu edistää maatalousyrittäjien suoramyyntiä.

Kasvua Kiinasta

Suomalaisten marjaviinitilojen on hankala saada myynti kasvamaan, kun viinit myydään etupäässä omasta myymälästä, joka sijaitsee useimmiten kaukana taajamista, Keijonen sanoo.

Hänen oman Punaisen Tuvan Viinitilansa viineistä kolmasosa myydään Alkon kautta, loput omasta myymälästä. Tilan viinejä on kaupan muutamassa kymmenessä Alkossa.

Koska myynti ei pääse kotimaassa kasvamaan, Keijosen tilalla on lähdetty hakemaan kasvua viennistä. Kohdemaa on tällä hetkellä ensisijaisesti Kiina, josta tila on hankkinut agentinkin.

– Me emme kilpaile maailmalla rypäleviinien kanssa. Meidän valttejamme ovat puhtaus ja erikoisuudet, kuten koivun mahlan käyttö viineissä, Keijonen sanoo.

Tislaamovieraille ei saa myydä giniä

Isokyröläisellä tislaamolla Kyrö Distillery Companylla on omat ongelmansa Suomen lainsäädännön kanssa. Heidän tuotteistaan puolet menee vientiin ja puolet myydään Suomessa Alkossa tai eri ravintoloissa.

– Kun markkinoimme ETA-alueelle, joudumme noudattamaan Suomen lakia. Ne toimijat, jotka tulevat kevyemmän lainsäädännön maista saavat markkinoida omien lakiensa mukaan. Me kilpailemme kädet selän takana, Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen sanoo.

Kyrö Distillery Company on viinitiloja heikommassa asemassa siinä, että he eivät saa ollenkaan myydä vierailleen tehtaalta.

– Väkevät on se suurempi syntinen. Meillä käy vuodessa 17 000 vierasta, emmekä voi myydä heille ginejämme ja viskejämme, Lipiäinen toteaa.

Asiakkaat joudutaan ohjaamaan lähimpään Alkoon 30 kilometrin päähän.

"Emme pysty tekemään halvalla"

Lipiäinen on samaa mieltä tilaviinejä tekevien kanssa siitä, että heidän tuotteensa eivät ole tehty suurkulutukseen vaan nautiskeluun.

– Alkoholivero on niin kova, että emme pysty tekemään halvalla. Meidän prosessimmekin on tehty niin, että maku on ensisijainen.

Hiljattain tehty lakimuutos, joka toi vahvat oluet marketteihin ja vähensi kävijöitä Alkossa, oli Kyrö Distillery Companylle takaisku.

– Toivoisin, että joko Alko poistuu kokonaan tai sitten pidettäisiin nykytilanne. Jos viinitkin tulevat ruokakauppoihin, niin se vaikeuttaa meidän tuotteiden myyntiä Alkossa, Lipiäinen toteaa.

Anssi Kaarlo
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi