Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Näin karistat satoja, jopa tuhansia kiloja päästöistäsi – Mikko Valtonen, 33, sai kutistettua hiilijalanjälkensä, vaikka hän edelleen matkustelee, törsää elämyksiin ja hankkii uusia vaatteita

Jyväskyläläisen Mikko Valtosen, 33, vuosittaiset päästöt ovat 2 500 kiloa. Tänä vuonna siihen mahtuu muun muassa matka Barcelonaan ja pyöräretki Ahvenanmaalle. Kuva: Pekka Seppänen

Suomalaisen elämisestä aiheutuu vuodessa keskimäärin 10 500 hiilidioksidiekvivalenttikilon* päästöt. Tämä hiilijalanjälki tulisi saada vuoteen 2030 mennessä 2 500 kiloon, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua Pariisin ilmastosopimuksessa määritettyyn 1,5 asteeseen. Suomessa kuluttajan päästöjä olisi siis leikattava runsaat 75 prosenttia.

Vertailun vuoksi: kiinalaisen vuotuinen hiilijalanjälki on noin 4 200 kiloa ja intialaisen 2 000 kiloa.

Tällä hetkellä kolme neljäsosaa suomalaisten päästöistä koostuu elintarvikkeista, asumisesta ja liikkumisesta, selviää Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran raportista. Liha- ja maitotuotteet, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kodin energiankulutus, yksityisautoilu ja lentomatkustaminen ovat suurimpia yksittäisiä päästöjen aiheuttajia.

Kaikesta ei tarvitse tinkiä yhtä paljon

Kuluttaminen on meissä syvällä, ja 75 prosentin päästövähennys voi tuntua mahdottomalta. Omasta hiilijalanjäljestä voi kuitenkin leikata satoja, jopa yli tuhat kiloa tarkastelemalla uudelleen omaa kulkemista, kodin energian käyttöä ja ruokavaliota.

Tässä jutussa esitellään tapoja pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Tavoitehiilijalanjäljen 2 500 kiloa voi koostaa monella tavalla. Jutussa on esitetty yksi mahdollinen tapa (elintarvikkeet 800 kiloa, asuminen 750 kiloa, liikkuminen 450 kiloa, tavarat ja palvelut 500 kiloa). Se perustuu Sitran laskelmiin, joissa ruoka on määritelty elintärkeäksi, jolloin siitä voi leikata vähemmän kuin vaikkapa liikkumisesta. Omassa elämässä esimerkiksi tavaroiden tavoitelukua on mahdollista kasvattaa, jos pystyy leikkaamaan vastaavan määrän päästöjä jostain toisaalta.

Päästöjen yksikkönä käytetään tässä jutussa hiilidioksidiekvivalenttia CO2e. Se ei kata ainoastaan hiilidioksidia, vaan ottaa huomioon myös muiden ilmastopäästöjen vaikutukset. Esimerkiksi yksi metaanikilo aiheuttaa 21 kertaa hiilidioksidin suuruiset ilmastovaikutukset, joten se lasketaan 21 hiilidioksidiekvivalenttikiloksi.

Liha kasvattaa hiilijalanjälkeä selvästi

Kolmasosa suomalaisten kuluttamista elintarvikkeista on eläinperäisiä, mutta ne aiheuttavat 78 prosenttia elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä.

Liha on suurin yksittäinen ruoan hiilijalanjäljen kasvattaja sen korkean hiili-intensiteetin vuoksi. Se tarkoittaa, että liha aiheuttaa suuret päästöt suhteessa sen käyttömääriin. Maitotuotteiden osuus hiilijalanjäljestä on lähes yhtä suuri niiden runsaan käytön vuoksi. Liha- ja maitotuotteet muodostavat kumpikin yli kolmasosan keskivertosuomalaisen kuluttamien elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä.

Kuva: Nina Huisman

Uusiutuvaa kaukolämpöä

Rakennusten lämmittäminen vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Meillä ylivoimaisesti yleisin lämmitystapa on kaukolämpö, jolla lämpiää noin puolet suomalaisten kodeista. Kaukolämmön osuus asumisen hiilijalanjäljestä on 40 prosenttia, koska sillä on suhteellisen suuri hiili-intensiteetti ja sitä käytetään paljon pitkien talvien ja isojen asuntojen lämmittämiseen.

Kaukolämpölaitoksilla tuotetaan usein sekä sähköä että lämpöä. Yhdistetty tuotanto on tehokas tapa tuottaa energiaa, mutta sen kasvihuonekaasupäästöjen suuruus riippuu käytetyistä polttoaineista. Ainakin Helsingin seudulla asukas voi ostaa itselleen uusiutuvaa kaukolämpöä. Uusiutuviksi energianlähteiksi lasketaan tuuli-, vesi- ja aurinkoenergian ohella muun muassa puu, vaikka sen poltosta aiheutuukin päästöjä ja vapautuu pienhiukkasia.

Kerrostalon vuokralainenkin voi leikata asumisen päästöjä

Merkittävintä yksilön päästövähennysten kannalta kuitenkin on, että lämpöä käytetään kotona tehokkaasti ja säästäväisesti. Kerrostalossa vuokralla asuvakin voi leikata päästöistään useita satoja kiloja muun muassa tiivistämällä ikkunoita, pudottamalla huonelämpötilaa, säätämällä termostaatteja pienemmälle kylmimpinä pakkaspäivinä ja tarkkailemalla kuuman veden käyttöä.

Sähkön osuus on kolmannes suomalaisen vuotuisesta asumisen hiilijalanjäljestä.

– Sähköliittymän päivittäminen uusiutuvaan energiaan on helppo tapa pienentää merkittävästi omaa hiilijalanjälkeä. Sen voi tehdä kuka tahansa milloin tahansa, tutkijatohtori Michael Lettenmeier Aalto-yliopistosta sanoo.

Kuva: Nina Huisman

Matkustamista 10 000 kilometriä vähemmän

Suomalaiset liikkuvat vuosittain keskimäärin 16 500 kilometriä, josta 11 200 omalla autolla. Lentokilometrejä kertyy vuosittain 2 260, ja maanpäällisillä julkisilla liikennevälineillä kuljetaan 1 650 kilometriä, josta alle puolet junalla.

Liikkumisen kilometreistä pitäisi kymmenessä vuodessa tiputtaa noin 10 000, ja jäljellejäävä matkakin tulisi taittaa kulkuvälineillä, joiden päästöt vastaavat nykyistä bussia tai puhtaasti uusiutuvalla sähköllä kulkevaa sähköautoa.

Vuosittaisten kilometrien määrää on mahdollista kasvattaa, jos siirrytään vielä pienipäästöisempiin kulkuvälineisiin. Se onnistuu kotimaassa raideliikenteen avulla, sillä sen päästöt ovat Suomessa lähes nollassa.

– Onko pakko kulkea omalla autolla? Jos on, voisiko kulkea jonkun kanssa, jolloin päästöt jakaantuisivat kahdelle? Onko työpaikalle mentävä joka päivä vai voisiko töitä tehdä etänä? Yksikin etäpäivä tiputtaisi jo 20 prosenttia viikon työmatkojen päästöistä, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Lettenmeier esittää.

Lentäen tehdyn Thaimaan matkan 2 000–3 000 kilon päästöt eivät mahdu joka vuosi 2 500 kilon hiilijalanjälkibudjettiin, Lettenmeier toteaa.

– Toisaalta suuri osa suomalaisista ei lennä nytkään ollenkaan.

Kuva: Nina Huisman

Suomalaisten harrastukset vähäpäästöisiä

Tavaroiden ja palvelujen kulutus kattaa kodin kulutustavarat (1 300 kiloa), kuten vaatteet, keittiötarvikkeet ja sisustuksen, vapaa-ajan palvelut (600 kiloa), kuten harrastukset, lomat ja ravintolapalvelut sekä julkiset palvelut (1 500 kiloa) eli terveydenhuollon, sosiaalipalvelut ja koulutuksen siltä osin, kun kuluttaja niistä maksaa.

Suomalaisten harrastukset ovat keskimäärin vähäpäästöisiä ja edullisia. Erityisesti julkisten palveluiden osuuteen kuluttajan voi sen sijaan olla vaikeampi vaikuttaa.

– Voi jättää menemättä esimerkiksi kansalaisopiston kurssille, jos aavistelee, ettei kuitenkaan jaksa tai ehdi suorittaa sitä loppuun. Ja aina voi kysyä, missä määrin palveluntarjoajat itse huomioivat ilmastoasioita, Michael Lettenmeier vinkkaa.

Väitöskirjatutkija Mikko Valtonen Tampereen yliopistosta on laskenut tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjäljelleen suuntaa-antavan euromääräisen vastineen. Valtosen ostotottumuksilla 2–3 euron kuluttaminen vastaa noin kilon päästöjä. Hänen mukaansa malli toimii sitä tarkemmin, mitä enemmän ostoksia laskee yhteen.

Laskelmat perustuvat ENVIMAT-malliin, jolla on selvitetty suomalaisen tuotannon ja kulutuksen materiaalivirtojen ympäristövaikutuksia.

Kuva: Nina Huisman

Kulutuksen päästöistä voi laskea arvion kertomalla tuotteeseen tai palveluun käytetty euromäärä tuoteryhmän kertoimella. Esimerkiksi 30 euron paidan hiilijalanjälki on 30 x 0,47 = 14,1 kiloa. Laskukaava on suuntaa-antava. 150 euron farkut eivät todennäköisesti aiheuta kaksinkertaisia päästöjä 75 euron farkkuihin verrattuna. Laskukaavan lähde: Ilmastodieetti.fi.

Ravintoloita ja matkoja päästökilojen rajoissa

Väitöskirjatutkija Mikko Valtonen, 33, huolestui ilmastonmuutoksesta vuonna 2006. Hän selvitti, millaiset ilmastopäästöt hänen elämäntapansa aiheuttaa ja päätti pienentää hiilijalanjälkensä 2 500 päästökiloon vuoteen 2025 mennessä.

Tavoite toteutui vuonna 2018. Valtonen tarkkailee päästöjään laatimalla itselleen vuosittain päästöbudjetin.

Isojen ilmastotekojen rinnalla Valtonen on kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota henkiseen hyvinvointiinsa. Kohtuullisen elintason lisäksi suhteet ihmisiin ja ei-inhimilliseen luontoon, mielekäs tekeminen työssä ja vapaa-ajalla sekä tietoinen läsnäolo tuovat Valtosen elämään iloa ja merkityksellisyyttä. Ne auttavat kohtaamaan mahdolliset haasteet, joita kestävään hiilijalanjälkeen ja väitöskirjatutkijan työhön.

– Erityisesti ihmissuhteiden parissa voi upporikastua sosiaalisesti. Kun pysähtyy säännöllisesti olemisen äärelle, voi oppia tuntemaan onnea ja mielihyvää ilman erityistä syytä, Mikko Valtonen sanoo.

Kuinka päästöbudjetissa pysyminen onnistuu?

Valtosen itselleen laatima vuoden 2019 päästöbudjetti kattaa kuluttamisen, asumisen, ruuan ja liikkumisen päästöt. Seuraavassa Valtonen kertoo, millaisilla keinoilla hän pysyy budjetissa.

Kuluttaminen: 1 000–1 100 kiloa. Valtonen kuluttaa rahaa noin 300 euroa kuukaudessa. Siitä noin 100 euroa menee välttämättömyyksiin, kuten puhelinlaskuun, vakuutuksiin, terveydenhoitoon, kodin kulutustavaroihin sekä välttämättömiin palveluihin kuten parturiin ja suutarille.

100 euroa Valtonen käyttää parhaisiin mahdollisiin, hyödyllisiin hankintoihin ja 100 euroa törsäämiseen eli elämyksiin ja mukavuuksiin.

– Olen hankkinut vuoden aikana esimerkiksi uudet vaelluskengät, kevyttoppatakin, tennarit, polkupyörään voimansiirron ja varkaudenestojärjestelmän, kuusi t-paitaa 30 vuoden takuulla, vedenpitävät käsineet, Marimekon verhot, kirjoja ja lahjoja läheisille, hän listaa.

Ravintoloihin ja kahviloihin hupenee noin 50 euroa kuussa. Viimeisen 12 kuukauden aikana Valtonen on käynyt muun muassa elokuvissa, laulutunneilla, keikoilla, museoissa, kylpylässä, teatterissa, Provinssirockissa, musaklubilla, uimahallissa, sirkuksessa ja pelaamassa biljardia. Hän on maksanut yhteiskäyttömökistä, purjehdusseuran jäsenyydestä, avantouinnista ja ohjatusta meditaatiopäivästä. Maksuttomia iloja elämässä ovat esimerkiksi laulaminen, soittaminen, ystävien kohtaaminen, erotiikka ja lautapelit.

– Painotan kuluttamistani kevyen päästöintensiteetin kohteisiin, kuten ravintoloihin, ja välttelen raskaspäästöisiä, kuten elektroniikkaa.

 

Asuminen: 700 kiloa. Suomalaisen keskimääräinen asuinpinta-ala on 40 neliömetriä asukasta kohden. Valtonen puolittaa lukeman, sillä hän jakaa 40-neliöisen asunnon kumppaninsa kanssa. Kodin sähkö on vihreää, ja sitä kuluu noin puolet suomalaisten keskiarvosta. Asumisen energiankulutuksesta muodostuu korkeintaan 500 kilon päästöt vuodessa.

Patterit Valtonen sammuttaa yöksi ja säätää peruslämmölle, kun on poissa kotoa yli vuorokauden. Yöllä ja työpäivän aikana sisälämpötila on noin 18 astetta, illalla 20 astetta ja asunnon ollessa tyhjillään 15–18 astetta.

– Lämmityskaudella olen opetellut sulkemaan verhot auringon laskettua, jotta lämpö ei karkaa. Olen myös tiivistänyt vetoisat ikkunat, jotka vuotivat lämpöä ja heikensivät asumismukavuutta.

Lämmintä vettä Valtonen käyttää noin litran päivässä, kylmää 50 litraa. Keskimäärin suomalaisella kuluu lämmintä vettä 50 litraa ja kylmää 100 litraa päivässä. Valtonen säästää esimerkiksi tiskaamalla kulhossa tiskialtaan sijaan ja käymällä vettä säästävässä pikasuihkussa kolmesti viikossa.

Ruoka: 400 kiloa. Kasvipohjainen ruokavalio sesongin mukaan sekä riisin, kasvihuonevihannesten ja pakasteiden minimointi pitävät elintarvikkeiden päästöt pieninä.

– Satunnaisesti syön kotimaista villikalaa.

Liikkuminen: 300 kiloa. Arkimatkat, noin 2 000 kilometriä vuodessa, Valtonen liikkuu lähes pelkästään kävellen ja pyörällä. Kotimaan kaukomatkat hän taittaa lähes päästöttömästi junalla. Vuonna 2018 rautateitse taittui 8 000 kilometriä.

Tarvittaessa Valtonen kertoo käyttävänsä yhteiskäyttöautoa tai bussia, mutta tarvetta on harvoin. Niistä karttuu vuodessa päästöjä noin 30 kiloa.

– Talvella tein yhdeksän päivän lomamatkan junalla Barcelonaan. Itämeren ylitin laivalla. Matkan päästöt olivat noin 250 kiloa. Lisäksi kävin kesällä viikon pyöräretkellä Ahvenanmaalla, mikä aiheutti 20 kilon päästöt.

Lähteet: Sitran toukokuussa 2019 julkaisema raportti 1,5-asteen elämäntavat – Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi , väitöstutkija Mikko Valtosen haastattelu ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori Michael Lettenmeierin haastattelu.

Susanna Stranius
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi