Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Helsingin hovioikeus myönsi syyttäjälle jatkokäsittelyluvan poliisipomojen virkarikosjutussa.

Virkarikoksista syytettyjen joukossa oli korkeaa poliisijohtoa aina ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateroon asti. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Helsingin hovioikeus on myöntänyt valtakunnansyyttäjälle jatkokäsittelyluvan poliisijohtajien virkarikosjutussa. Käräjäoikeus hylkäsi aiemmin kaikki syytteet. Hovioikeuteen tarvitaan jatkokäsittelylupa silloin, kun käräjäoikeuden tuomio on lievempi kuin kahdeksan kuukautta vankeutta.

Jutussa on kysymys Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden rekisteröinnistä ja poliisien virkatoimien valvonnan epäillyistä laiminlyönneistä.

Helsingin poliisilla oli 2000-luvun alusta ollut rekisteri, johon kirjattiin poliisin käyttämiä tietolähteitä – esimerkiksi rikollisissa piireissä liikkuvia henkilöitä, jotka antoivat poliisille vinkkitietoa alamaailman tapahtumista.

Käräjäoikeus katsoi, että huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuhosi tietolähderekisterin vuosien 2007–2008 aikana. Tämä oli syyttäjien mukaan laitonta. Syyttäjien mukaan tällaista valvomatonta ja dokumentoimatonta poliisitoimintaa ei voi oikeusvaltiossa olla.

Oikeuden mukaan poliisilla ei ollut laillista tapaa pitää rekisteriä

Käräjäoikeus katsoi, että poliisilaitoksella toimittiin vastoin säännöksiä ja määräyksiä, sillä laitoksella ei ollut vuosina 2008–2013 yhtään tietolähdettä rekisterissään. Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan esimiesvalvonta petti Hän haki virkarikostuomiota sekä Aarniolle, kahdelle hänen alaiselleen että katsomalleen komentoketjulle aina entiseen poliisiylijohtajaan Mikko Paateroon asti.

Kaikki kahdeksan syytettyä kiistivät rikokset ja käräjäoikeus päätyi syytettyjen kannalle. Sen tulkinnan mukaan laki edellytti, että vinkkaajat rekisteröidään valtakunnalliseen rekisteriin, jota ei ollut olemassa.

– On selvää, ettei paikallista (poliisilaitoskohtaista) rekisteriä saanut perustaa, eikä sellaisen käyttäminen ollut sallittua, oikeus totesi.

Koska tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut käräjäoikeuden mukaan laillista tapaa, rekisteröimättömyyteen perustuvat syytteet kaatuivat kuin korttitalo.

Syyttäjä: virkavastuuta tulkittu virheellisesti

Toinen jutussa valtakunnansyyttäjää edustavista syyttäjistä, Harri Tiesmaa, arvosteli käräjäoikeuden ratkaisua STT:lle kesällä kovasanaisesti. Hänen mukaansa oikeus tulkitsi virheellisesti, mitä virkavastuu on.

– Tuomiossa lähdetään siitä, että jos kuvittelet, että joku toinen tekee asialle jotain tai tietää jotakin, niin sinun ei tarvitse tehdä mitään, Tiesmaa sanoi.

– Me olemme sitä mieltä, ettei riitä että kuvittelee asioiden olevan kunnossa, vaan pitää tietää miten ne ovat. Nämä ovat aika simppeleitä asioita meidän mielestämme, Tiesmaa sanoi.

Syytettyinä jutussa olivat käräjäoikeudessa Aarnio, Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, poliisipäällikkö Lasse Aapio, entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja ja Aarnion alaisena toiminut rikostarkastaja Petri Rainiala sekä rikosylikonstaapelina toiminut Aarnion alainen.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi