Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ammattikorkeakoulujen tutkimukselle roimasti entistä enemmän rahaa – Ulkopuolisen rahoituksen määrä nousi kolmessa vuodessa yli 50 prosenttia

Eniten ulkopuolista rahoitusta keränneen potti enemmän kuin seuraavan kahden yhteensä.

Ammattikorkeakoulut keräsivät ulkopuolista rahoitusta viime vuonna eniten sitten vuoden 2011. Kuva: Riitta Ketola

Ammattikorkeakoulujen saama tutkimus- kehittämis- ja innovaatiorahoitus on noussut roimasti viime vuosina. Viime vuonna ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä kasvoi 10,6 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia edellisestä vuodesta.

Tiedot käyvät ilmi opetushallinnon tilastotietopalvelu Vipusen tilastoista ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen tänään julkaistavasta selvityksestä.

Vuoden 2015 aallonpohjasta ulkopuolinen TKI-rahoitus on ponkaissut peräti 52 prosenttia.

– Varmaan tässä näkyy osittain nousukausi, mutta osittain taustalla on EU-ohjelmakauden eteneminen. Ohjelmat ovat ikään kuin päässeet vauhtiin eli rahavirrat kulkevat ja amkit pääsevät niistä hyötymään, pohtii Arenen toimitusjohtaja Petri Lempinen.

EU on suurin rahoittaja, sen osuus ulkoisesta rahoituksesta on Arenen mukaan lähes 60 prosenttia. Viime vuonna myös valtio lisäsi rahoitustaan 7 miljoonalla.

Ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä nousi Arenen selvityksen mukaan viime vuonna korkeimmilleen sitten vuoden 2011. Kaikkiaan amkit saivat viime vuonna ulkopuolista TKI-rahoitusta 107 miljoonaa.

Kaakkois-Suomeen ylivoimaisesti eniten euroja

Eri ammattikorkeat ovat keränneet ulkopuolista TKI-rahoitusta hyvin erilaisia määriä.

Arenen selvityksen mukaan euromääräisesti suurimman potin keräsi viime vuonna Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), peräti 14,3 miljoonaa euroa. Määrä on enemmän kuin kahden seuraavan ulkopuolinen rahoitus yhteensä. Toisessa päässä listaa olevan Vaasan ammattikorkeakoulun summa oli 0,7 miljoonaa.

Rehtori Heikki Saastamoinen sanoo Xamkin olleen ykkönen jo monena vuotena. Hän kertoo, että Xamkin saamasta rahoituksesta lähes kolme miljoonaa on tullut suoraan yrityksiltä, jotka Kaakkois-Suomessa ovat pääasiassa pieniä tai keskisuuria.

– Emme tee tutkimus- ja kehittämistoimintaa omaksi iloksemme tai sisäsyntyisestä mielenkiinnosta, vaan pyrimme ratkaisemaan sillä oikeita ongelmia. Tätä työtä kun on systemaattisesti tehty vuosia ja opittu sitä tekemään, se on nyt ruvennut onnistumaan.

Saastamoinen näkee, että noin 10 vuoden työn aikana myös rahoittajat ovat oppineet tuntemaan Xamkin tekijänä, jonka kanssa asiat toimivat.

Xamkissa tutkimus nähdään Saastamoisen mukaan tärkeäksi paitsi alueen ja sen yritysten, mutta myös opiskelijoiden kehittymisen vuoksi.

– Sitä kautta pystytään tuomaan opiskelijalle viimeisintä tietoa. Mikä sellainen korkeakoulu oikeastaan on, joka vain kouluttaa? Sehän on opisto.

Tutkimukseen palkattu lisää väkeä

Rahoituksen lisäksi ammattikorkeakoulut ovat kasvattaneet myös TKI-henkilöstön, ulkopuolisten kumppaneiden ja kehittämishankkeiden määriä.

Vuodesta 2015 lähtien ammattikorkeakoulujen TKI-henkilötyövuosien määrä on noussut Vipusen mukaan 390:llä eli 43 prosentilla. Osa henkilötyövuosista on voinut siirtyä opetuksesta, sillä opettajat osallistuvat myös tutkimukseen.

– Kyllä sinne on palkattu lisääkin väkeä. Kasvu on ollut niin suurta, että tämä ei tapahdu itsestään, Petri Lempinen sanoo.

Kaikkiaan ammattikorkeakoulujen henkilöstömäärä on laskenut. Opetuksen henkilötyövuosista on nipistetty kolmessa vuodessa 317 eli noin kuusi prosenttia.

TKI-henkilöstön työsuhteista monet ovat määräaikaisia, sillä rahoitus perustuu pitkälti projekteihin. Erilaisia hankkeita amkeilla riittääkin: viime vuonna ammattikorkeakoulut saivat rahoitusta Arenen keräämien tietojen mukaan 2 681 hankkeeseen ja toissavuonna 2 249:ään.

Arene vaatii vahvempaa kansallista perusrahoitusta ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen.

– Toiminta helposti pirstoutuu yksittäisiksi teoiksi. Jos sitä olisi mahdollisuus kerätä isommiksi kokonaisuuksiksi, tämä varmasti parantaisi vaikuttavuutta, sanoo Petri Lempinen.

Hankkeissa oli Arenen mukaan viime vuonna mukana yli 13 100 ulkopuolista kumppania, joista 52 prosenttia oli yrityksiä.

Tausta

Osa rahoitusmallia

Ammattikorkeakoulut on perustettu 1990-luvulla koulutusta varten.

Vuonna 2003 lakimuutos toi tehtäviin myös soveltavan tutkimuksen, mutta rahoitus perustui edelleen opiskelijamääriin.

Vuonna 2015 amkien tutkimus- ja kehittämistehtävään lisättiin innovaatiot ja niiden rahoitusmalli muuttui.

Nykyisin osa ammattikorkeakoulun valtiolta saamasta rahoituksesta jaetaan ulkoisen rahoituksen keräämisen perusteella.

Viime vuonna tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta muodosti vajaan viidenneksen (19 prosenttia) ammattikorkeakoulujen 958 miljoonan euron liikevaihdosta.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi