Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Virolaisasiantuntija: Suomella ja Baltian mailla erilainen näkökulma energiariippuvuuteen

Raikin mukaan viimeisten vuosien aikana on käynyt ilmi, että eri toimijoilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä keskinäisriippuvuuden merkityksestä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Energiariippuvuus on yksi sellainen alue, missä Suomen ja Baltian maiden näkökulmissa on selvästi eroa, sanoi Viron Ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik tiistaina.

– Baltian maissa korostetaan enemmän sitä, että pyritään vähentämään energiariippuvuutta Venäjästä. Nähdään se nimenomaan turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä, kun taas Suomessa energiasektori nähdään ehkä edelleen yksityisen sektorin lähtökohdista toimivana kenttänä. Siinä on yksi ero Suomen ja Baltian maiden välillä, Raik sanoi Ulkopoliittisen instituutin Suomen huoltovarmuutta käsitelleessä seminaarissa.

Kylmän sodan jälkeen pyrittiin hänen mukaansa länsimaiden ja varsinkin Euroopan maiden politiikassa siihen, että korostetaan taloudellisten yhteyksien lisäämistä Venäjän suuntaan, jotta sitä kautta voitaisiin saavuttaa suurempi turvallisuus. Myös EU:n Venäjä-politiikan vahvana ajatuksena oli, että konfliktin todennäköisyys laskee sitä mukaa, kuin taloudellinen keskinäisriippuvuus kasvaa.

Raikin mukaan viimeisten vuosien aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että eri toimijoilla voi olla hyvinkin erilaisia käsityksiä keskinäisriippuvuuden merkityksestä.

– Venäjän näkemyksessä keskinäisriippuvuuksista korostuu oman autonomian vaaliminen ja huoli siitä, että riippuvuudet lännestä ovat haavoittuvuuksien lähteitä sekä toisaalta pyrkimys käyttää hyväksi muiden maiden riippuvuuksia oman suurvaltapolitiikan välineenä. Tästä energia on selkein esimerkki siitä, Raik sanoi.

Suomalaisasiantuntija: Itämeren alueella valtiollisesti korvamerkittyä toimintaa

Keskinäisriippuvuuden logiikan mukaan luottamusta valtioiden välillä syntyy, kun ne ovat vuorovaikutussuhteessa. Valtiot eivät myöskään ole tällöin taipuvaisia toteuttamaan omia geostrategisia mielenjohtumiaan, koska vakaus ja luottamus ovat yritystoimijoiden keskuudessa sillä tasolla, ettei siinä ole taloudellista järkeä.

– Mutta viime aikoina toimintakentät, kuten kauppa, kybervirrat, ovat yhä enemmän valtapolitisoituneet ja ovat yhä enemmän kilpailtuja. Tällöin vallitsee myös toisenlainen logiikka, jossa valtiollinen intressisidonnaisuus on tavallaan vaivihkaa tullut markkinaehtoisuuden piiriin, sanoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Itämeren alueella tapahtuukin hänen mukaansa paljon toimintaa, joka on ainakin osittain valtiollisesti korvamerkittyä ja toteuttaa geostrategisia intressejä.

– Eli kuinka tämä voidaan siivilöidä pois siitä tavallaan hyveellisestä taloudellisesta toiminnasta. Se on tietysti vaikeaa. Olemme kaikki lukeneet esimerkiksi rahanpesuepisodeista Itämeren alueella ja Baltiassa, Aaltola lisää.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi