Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Turun ja Tampereen raidehankkeita edistetään aloittamalla neuvottelut hankeyhtiöistä

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Tampereelle suuntautuvan Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.) kertoo, että hankeyhtiöt olisivat suunnitteluyhtiöitä. Yhtiöiden perustaminen edellyttää, että omistajiksi tulee myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä.

Neuvotteluja hankeyhtiöistä käydään esimerkiksi kuntien kanssa. Muista mahdollisista yhteisöistä Marin mainitsee Finavian , koska Helsinki-Vantaan kautta kulkeva ratalinjaus Tampereelle hyödyttäisi merkittävästi lentoasemaa.

Marin ei pysty sanomaan, kuinka nopeasti neuvottelut yhtiöistä saataisiin vietyä läpi.

– Toivottavasti mahdollisimman pikaisesti. Uskoisin, että kunnilla on valmiutta lähteä näitä neuvotteluja käymään, Marin sanoi tiedotustilaisuudessa.

Hallitusohjelmaan kirjatun kolmannen suuren ratakehittämishankkeen, itäradan, osalta aloitetaan selvitys raideyhteyden linjauksesta. Selvityksen arvioidaan valmistuvan ensi keväänä, ja siinä vertaillaan eri linjausvaihtoehtoja.

– Alueellahan on ollut erilaisia näkemyksiä, pitäisikö rakentaa rantarata Kotkaan, itärata Porvoon ja Kouvolan kautta vai pitäisikö edistää ja kehittää tätä nykyistä yhteyttä Lahden kautta, Marin selvitti.

Lisäksi Marin aikoo esittää ensi viikon budjettiriihessä, että päärataan kytkeytyviä yhteyksiä parannetaan ja nopeutetaan Seinäjoelta Vaasaan sekä Tampereelta Jyväskylään ja Poriin.

EU-rahaan mahdollisuus

Hallitusohjelmassa linjattuina reunaehtoina on, että hankeyhtiöiden määräenemmistön ja päätösvallan on pysyttävä julkisissa käsissä. Yksityisten tahojen pääsyä suunnitteluvaiheen rahoitukseen ei ole Marinin mukaan estetty.

Hän kuitenkin epäilee, että sijoittajien kiinnostus suunnitteluvaihetta kohtaan voi olla vähäistä, koska suunnittelu ei tuo vielä tuottoa sijoituksille.

– En usko, että sijoittajat olisivat nimenomaan tästä suunnittelurahoituksesta kiinnostuneita, mutta totta kai, jos meillä on yksityisiä tahoja, jotka haluavat lähteä suunnitteluvaihetta rahoittamaan, niin ei sitä olla tällä talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksellä erikseen estetty, Marin sanoi.

Marin sanoo, että hankkeiden suunnitteluun on myös mahdollista saada EU-rahoitusta, mutta tämän syksyn rahoituskierros on niin sanottu häntähakukierros, jossa saannit ovat pienempiä. Hän arvioi, että suunnitteluun on kuitenkin mahdollista saada jopa 50 prosenttia EU-rahaa.

– Puhutaan merkittävästä osuudesta, ja tietenkin tämä rahoitus vastaavalla tavalla pienentäisi sekä kuntien että valtion osuutta.

Itse rakentamiseen on mahdollista saada rahaa seuraavalta rahoituskierrokselta, joka alkaa 2021. Marin korostaa, että varsinaisia päätöksiä minkään radan varsinaisesta rakentamisesta ei voida tehdä ennen kuin suunnittelu on valmis.

Rakentamispäätöksen tekeminen näyttää jäävän seuraavalle hallitukselle, sillä Marin arvioi, että suunnitteluun menee 6–8 vuotta, jos eri vaiheista ei synny merkittäviä valitusprosesseja.

– Liikennöinti näillä yhteyksillä voisi alkaa aikaisintaan 2030-luvulla, Marin toisti aiemman arvionsa.

Valtiolla valmius pääomittaa hankkeita

Suunnitelman mukaan valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa 51 prosenttia ja muut osakkaat noin 49 prosenttia. Marinin mukaan hankeyhtiöiden perustaminen vaatii sitä, että 49 prosentin osuus pääomasta tosiaan saadaan muilta osakkailta, kuten kunnilta.

Marinin mukaan kuntien kanssa voidaan kuitenkin neuvotella siitä, millä tavoin kuntien maksama osuus jaksotetaan.

– Nämä ovat neuvoteltavia kysymyksiä, että millä periaatteella kunnat lähtisivät mukaan, onko periaatteena esimerkiksi asukasluvun mukainen osuus siitä pääomituksesta, Marin sanoi.

Tampereen pormestari Lauri Lyly kertoi tiedotteessaan pitävänsä neuvotteluavausta hyvänä. Hän haluaa, että neuvotteluihin saadaan mukaan kaikki pääradan varrella olevat kunnat.

Suomi-radan suunnittelun on arvioitu maksavan kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan suunnittelu on pidemmällä, ja jäljellä oleviksi kustannuksiksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.

Marin kertoo, että valtiolla on valmius pääomittaa Suomi-radan hankeyhtiötä 76,5 miljoonalla eurolla ja Turun tunnin junan hankeyhtiötä 38,25 miljoonalla eurolla. Summa koostuu jo aiemmin perustettuun emoyhtiöön Pohjolan Rautateihin sijoitetusta 100 miljoonan euron potista sekä kehittämisrahoista.

Suunnittelu ei tarkoita vielä rakentamista

Jos neuvotteluissa päädytään hankeyhtiöiden perustamisen kannalle, hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää neuvottelutuloksen hyväksymisestä ja yhtiöiden perustamisesta. Hankeyhtiöiden omistajaohjaus olisi liikenne- ja viestintäministeriön vastuulla.

Marin korostaa, että nyt neuvoteltavissa hankeyhtiöissä yksikään osapuoli ei sitoudu vielä varsinaisen rakentamisvaiheen kustannuksiin, jotka ovat moninkertaiset verrattuna suunnitteluun.

Turun tunnin junan hinta-arvio on kokonaisuudessaan 2,4–2,8 miljardia euroa. Suomi-rata maksaisi kokonaisuudessaan 5,5 miljardia, joka sisältäisi 2,65 miljardia maksavan Lentoradan. Itäradan tarkkaa kustannusarviota ei vielä ole, koska linjauksesta ei ole päätetty.

Espoon kaupunkirata eri menettelyyn

Sekä Suomi-rataan että Turun tunnin junaan kuuluu monia osuuksia, ja osan suunnittelu on jo pitkällä. Marinin mukaan esimerkiksi Espoon kaupunkirata olisi suunniteltu ja käynnistämisvalmis.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tämä otettaisiin osaksi tätä hankeyhtiötä. Katsomme kuitenkin parhaaksi tässä kohtaa, kun hanke on niin pitkällä, että se olisi luonnollista ottaa mukaan MAL-sopimusmenettelyyn, Marin sanoi.

Menettely tarkoittaa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksia, jotka valtio solmii suurien kaupunkiseutujen kanssa.

Suomi-radan osalta kiinnostavaa on muun muassa se, mitä kautta lentoaseman ja Tampereen välinen yhteys kulkisi. Marinin mukaan tässä vaiheessa ei ole vielä otettu kantaa siihen, kulkisiko yhteys nykyisen pääradan kyljessä vai tehtäisiinkö sitä varten uusi ratalinjaus. Asiasta neuvotellaan lisää sitten, kun Suomi-radan suunnittelu etenee.

– Näillä on eri kustannusarvio ja varmasti myös eri vaikutus siihen, kuinka nopea yhteys olisi, Marin totesi.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi