Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Soteleikkuri sivaltaa Päijät-Hämeessä, ja rajusti se iskee muuallakin, mutta mistä vaje kassassa johtuu?

Myös muualla kuin Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä haetaan miljoonasäästöjä. Esimerkiksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä vaaditaan 25 miljoonan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 12 miljoonan euron säästötoimia.

Moni kuntalainen pohtii nyt, pääseekö jatkossa lääkäriin ja jos, millä viiveellä. Esimerkiksi Kymsote päätti hiljan yt-neuvottelunsa, ja tällä tietoa 112 irtisanotaan. Irtisanottujen joukossa ei ole lääkäreitä. Kuva: Johanna Erjonsalo

Valokuvassa seniorinainen ja hoitaja seisovat vierekkäin ja katsovat kameraan. Kuva on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vuoden 2018 toimintakertomuksen kannessa. Ja juuri vanhusten hoito oli yhtymän edellisen toimitusjohtajan Eetu Salusen mielestä suuressa vaarassa miljoonasäästöjen iskiessä.

Salunen jätti eronpyyntönsä tehtävästään helmikuussa. Hän perusteli eroaan muun muassa sillä, että tämän vuoden talousarvio ei hänen mukaansa tule riittämään nykyisen palvelutason ja toimipisteverkon ylläpitämiseen.

Salunen kritisoi kuntien toimintaa sote-järjestelyissä Mediuutisten kolumnissaan otsikolla "Kun omistajat sotelle pahaa tahtoivat". Hän kirjoittaa seuranneensa aitiopaikalta, "kun kunnat rökittivät sotea oikein olan takaa vuosina 2017–18". Salunen vihjaa, että kunnat päästivät sote-palvelut tahallaan rempalleen sote-uudistusta odotellessaan ja tekivät vain aivan pakolliset investoinnit.

ESS yritti tavoittaa Salusta haastatteluun tätä juttua varten, mutta yritykset eivät tuottaneet tulosta.

Kuten moni saattaa jo tietää, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on parhaillaan menossa yt-neuvottelut, joilla haetaan 15 miljoonan euron säästöjä. Yhtymän tulos on viimeisimmän arvion mukaan jäämässä 40 miljoonaa euroa miinukselle.

Yhtä moni on saattanut ihmetellä, miten tähän tilanteeseen on tultu. Niinpä päätimme kysyä, tekevätkö sote-naapurit jotakin toisin.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän entinen toimitusjohtaja Eetu Salunen kritisoi kuntien toimintaa sote-uudistuksen alla. Hänen mielestään kunnat luottivat liikaa soten toteutumiseen ja päästivät odotellessaan sote-palvelut kehnoon kuntoon. Mediuutisten kolumni on maksumuurin takana. Kuva: Mirja Hussain

Suomessa on Ahvenanmaa mukaan lukien 21 sairaanhoitopiiriä, joista 12 on niin sanottuja monitoimialaisia kuntayhtymiä kuten Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä. Monitoimialaisuus tarkoittaa, että yhtymässä annetaan erikoissairaanhoidon lisäksi myös muita sote-palveluja kuten perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja.

Sote-yhtymien vertailua vaikeuttaa muun muassa se, että esimerkiksi Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote on ollut toiminnassa vasta vuoden alusta lukien, kun esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on toiminut jo useamman vuoden ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kaksi vuotta.

Lukujen vertailua ei helpota sekään, että eri kunnissa on suuriakin eroja väestörakenteessa ja sitä myöten palvelutarpeissa. Lahden alueen kuntien ongelmia ovat tunnetusti laskeva väkiluku ja alhainen syntyvyys, korkea työttömyys sekä ikääntyvien suuri määrä.

Tai edellä mainittuihin seikkoihin usein vedotaan silloin, kun halutaan perustella, miksi terveydenhuollon rahat eivät tahdo hykyllä riittää. Mutta onko tilanne muualla Suomessa sittenkään niin erilainen?

Esimerkiksi Kymsotessa yt-neuvottelut päättyivät heinäkuussa, ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote aloitti hiljan omansa.

Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen. Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote vastaa Haminan, Kotkan, Kouvolan, Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kuva: Katja Juurikko

Kymsote työllistää yli 6 000 henkeä, ja yhtymä palvelee 170 000 asukasta. Hykyn luvut ovat varsin samansuuntaiset.

Kymsotessa on arvioitu, että ensi ja sitä seuraavalle vuodelle vaaditaan yhteensä noin 25 miljoonan euron sopeutustoimia. Heinäkuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa päätettiin irtisanoa enintään 112 henkeä, lähinnä esimies- ja asiantuntijatehtävissä sekä hallinnon tehtävissä työskenteleviä henkilöitä.

Miten Kymsotessa on ajauduttu vajaan vuoden sisällä tähän tilanteeseen?

Kouvolan Sanomat kertoi viime viikolla, että uusi lisälasku Kymsoten maksuosuuteen nostanee Kouvolan kaupungin alijäämän tältä vuodelta noin 30 miljoonaan euroon. Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen kertoo Kouvolan Sanomille, että lisälasku johtuu erikoissairaanhoidon ostoista sote-yhtymän ulkopuolelta.

ESS ei tavoittanut Niirasta haastatteluun yrityksistä huolimatta.

"Kaikki ihmettelivät tätä samaa ilmiötä"

Useampi ESS:n tavoittama asiantuntija arvioi, että syy sote-kustannusten paisumiseen voi hyvinkin löytyä siitä, että perusterveydenhuolto ei syystä tai toisesta toimi. Tällöin potilaita ohjautuu erikoissairaanhoidon puolelle – ja se vasta maksaa.

– Tämä on vain minun oma olettamukseni, mutta tuntuu siltä, että sote-uudistuksen valmistelu vei voimavarat peruspalveluiden kehittämisestä. Ja erikoissairaanhoidon puolelle mennään, jos mistään muualta ei hoitoa saa, sanoo Rauno Ihalainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja.

Hän lisää, että juuri tänä vuonna erikoissairaanhoidon kysyntä on kasvanut niin paljon, että voidaan puhua jo ilmiöstä. Hän kertoo kokoustaneensa hiljan sairaanhoitopiirien johtajien kanssa, ja kaikki ihmettelivät tätä samaa ilmiötä. Kukaan ei vain tunnu tietävän, miksi näin on.

– Kellään ei ole tyhjentävää vastausta. Mutta esimerkiksi syövän hoito on kehittynyt paljon verrattuna siihen, mitä oli tarjolla vielä 5–10 vuotta sitten. Ihmisten pitää saada hoitoa, ja hoito maksaa, Ihalainen sanoo.

Hän toivoo, että jatkossa löytyisi niukkuuden edessäkin keinoja vahvistaa nimenomaan terveydenhuollon peruspalveluita, myös niitä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä.

– Ei pidä jäädä odottamaan, mitä hallitus päättää.

Mitä tulee Eetu Salusen kuntien suuntaan heittämään kritiikkiin, ESS:n tavoittamat sote-johtajat eivät moittineet kuntia ainakaan tämän jutun yhteydessä.

Kuva: Anssi Hietamaa

Sote-naapuri hykyn talousarviosta: "Onhan se iso summa"

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen on jäämässä eläkkeelle lokakuun alussa. Hän varmaankin uskaltaa sanoa suorat sanat siitä, missä sote-asioissa mennään, ja miltä Päijät-Hämeen tilanne näyttää ulkopuolisen silmiin.

– Onhan se iso summa, Ihalainen sanoo viitaten hykyn tuoreimpaan tulosarvioon.

– Mutta Päijät-Häme ei ole yksin tilanteensa kanssa. Muissakin Suomen sairaanhoitopiireissä, kuten Kuopion seudulla, painitaan vaikeiden talouslukujen kanssa.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ilmoitti juuri yt-neuvotteluista, joilla haetaan 12 miljoonan euron säästöjä. Käytännössä se tarkoittaa 250 henkilön pysyvää vähennystarvetta.

Lue myös: Tietoinen budjettivilunki on pitkä perinne Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä
 

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2018 tilikauden alijäämä oli 4,3 miljoonaa euroa. Myös siellä on käynnissä yt:t, jotka päättyvät syyskuun puolivälissä. Ne ovat Ihalaisen mukaan kuitenkin toiminnalliset yt:t, joissa ei lomauteta tai irtisanota vakinaista henkilöstöä. Konsernin taloustilanne on Ihalaisen sanoin vahva.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä ei tietenkään voi suoraan verrata kokonsa puolesta Päijät-Hämeen sote-kokonaisuuteen. Pirkanmaa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n jälkeen merkittävin sairaanhoitopiiri Suomessa.

Mutta Pirkanmaan alueelliset haasteet ovat Ihalaisen mukaan pitkälti hyvin samankaltaiset Päijät-Hämeen kanssa.

– Toki Tampere vetää nuoria ja opiskelijoita, mutta Pirkanmaalla on paljon pieniä kuntia, joita vaivaa rakenteellinen työttömyys ja väestörakenne on haasteellinen. Ja on Tampereellakin työttömyyttä.

HUS:n hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho piti puheen Porvoon sairaalan 50-vuotisjuhlassa maaliskuussa. Kuva: Juha Perämäki

Yhteistyö. Sen avulla säästää, sanovat sekä Ihalainen että HUS:n hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho. HUS:n viimeisin tilikauden tulos jäi 2,3 miljoonaa euroa plussalle. Asiakaskohtaiset kustannukset ovat laskeneet suhteessa muihin yliopistosairaaloihin.

– HUS:lle on tyypillistä se, että kaikki, mikä voidaan hankkia tai hoitaa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kuntien kanssa, myös tehdään yhdessä. Lääkehuollosta laboratoriopalveluihin, kuljetuksiin, hankintoihin ja apuvälinehuoltoon, Urho sanoo.

Ihalainen korostaa arjessa toimivaa kiinteää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä.

– Erityisen tärkeää se on lastensuojelussa, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa, kehitysvammaisten ja vanhusten hoidossa, mutta myös mielenterveyspalveluissa laajemminkin, hän sanoo.

Tampereen yliopistollinen sairaala Tays on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman tilaston perusteella edelleen Suomen tuottavin yliopistosairaala. Myös Päijät-Hämeen keskussairaala on ollut useana vuonna yksi maan tuottavimmista. Ihalaisen mukaan tuottavuus ei synny hetkessä, eikä vain yhdellä reseptillä.

– Tuottavuus ei tarkoita sitä, että työtahtia kiristetään äärimmilleen, vaan kyse on siitä, että tehdään asioita älykkäämmin, hän sanoo.

Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä Ihalainen mainitsee Tähtisairaala-hankkeen, jonka ideana on luoda erikoissairaanhoidon palveluita tuottava kokonaisuus yhdeksästä sairaalasta Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Uuden Tähtisairaalan vaikutuspiirissä asuu kolme miljoonaa suomalaista.

HUS kiinnostunut yhteistyöstä hykyn kanssa

Toki Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä tekee jo nyt yhteistyötä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Ulla-Marja Urho sanoo HUS:n olevan kiinnostunut toiminnallisesta yhteistyöstä hykyn kanssa. Tarkoitus on kartoittaa, voisiko HUS muodostaa samanlaisia yhteistyökuvioita hykyn kanssa kuin mitä on tehty esimerkiksi Eksoten kanssa. Lisää potilaita HUS ei kuitenkaan tarvitse.

– Lahden sairaalahan (PHKS) on hyvä, ja henkilökuntakin viihtyy siellä. Uskon, että uusi toimitusjohtaja Marina Erhola saa kuviot toimimaan, ja Lahden kaupungin rooli varmaankin kasvaa jatkossa, Urho sanoo.

Myös Rauno Ihalainen sanoo, että Pirkanmaalla säilyy valmius yhteistyöhön Päijät-Hämeen kanssa, jos täällä niin halutaan.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola sanoi ESS:n haastattelussa hiljan, että yhtymässä ei ole tehty suuria virheitä, mutta maakunnallinen näkemys on puuttunut. Erholan mukaan ajatus siitä, että kaikki palvelut ovat saatavilla kaikkialla, on vanhentunut. Tätä viestiä Erhola kertoo vieneensä kuntiin. Kuva: Tommi Berg

Integraatio ei ole Ihalaisen mielestä yleiskattava vastaus kaikkiin terveydenhuollon ongelmiin. Hän sanoo, että keskustelu kuntien roolista ja palvelukokonaisuudesta on osin vielä käymättä.

Ihalaisen mukaan työnantajalla pitää olla selkeä strategia ja kokonaiskuva siitä, miten toimintoja pitää uudistaa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on tässä yksi iso tekijä.

– Palkka ei ole kyselyjenkään mukaan henkilöstölle aina se ykkösasia, vaan fyysiset työolosuhteet, työpaikan mielenkiintoisuus ja se, miten työpaikkaa johdetaan vaikuttavat työpaikan valintaan, hän sanoo.

Niin Kymsoten kuin hykyn luottamusmiehet ovat tuoneet mediassa esiin tyrmistyksensä yt-neuvotteluista.

Voinee hyvällä syyllä kysyä, mitä iloa on hyvästä tuottavuussijoituksesta valtakunnallisissa vertailuissa, jos jatkossa yhtymien toimintakertomuksissa mummo seisoo valokuvassa yksin.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi