Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Maahanmuuttajalääkärin kielitaidon puutteet voivat pahimmillaan vaarantaa jopa potilasturvallisuuden

Lääkäri HUS:n Meilahden kolmiosairaalassa Helsingissä 3. syyskuuta 2019. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Maahanmuuttajalääkäreiden kielitaito vaihtelee suuresti, ja huono kielitaito voi aiheuttaa pahimmillaan potilaille vaaratilanteita. Yliopisto-opettaja Maija Tervolan tänään tarkastettavasta väitöstutkimuksesta ilmenee, että maahanmuuttajalääkäreiden kielitaito-ongelmat ovat suhteellisen yleisiä.

Tampereen yliopistossa työskentelevän Tervolan tutkimuksessa oli mukana noin 150 maahanmuuttajalääkäriä ja heidän ohellaan erilaisia verrokkiryhmiä. Lisäksi Tervola haastatteli kymmeniä terveydenhuollon ammattilaisia.

– Tärkein seuraus oli epävarmuuden ja työmäärän lisääntyminen työyhteisössä. Erityisesti hoitohenkilökunta kuormittuu ja joutuu painiskelemaan tämän kielitaitoasian kanssa.

Tervola kertoo, että hoitajien vastuulle jää varmistaa monta asiaa arjessa. Tämä teettää ylimääräistä työtä ja lisää paineistusta.

– He joutuvat tarkkailemaan, mitä lääkäri sanoo, ymmärtääkö potilas lääkäriä ja lääkäri potilasta.

Puutteet kielitaidossa voivat Tervolan mukaan johtaa läheltä piti -tilanteisiin, vaikka varsinaiset vaaratilanteet yleensä pystytään välttämään.

Latinaa ja ymmärtämisongelmia

Suomessa on noin 2 000 ulkomailta muuttanutta työikäistä lääkäriä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Määrä vastaa Lääkäriliiton arvion mukaan noin kymmentä prosenttia työikäisistä lääkäreistä. Suurimmat ryhmät ovat venäjän-, viron- ja saksankieliset lääkärit.

Käytännössä kieliongelmat saattavat johtaa esimerkiksi siihen, että maahanmuuttajataustaiset lääkärit turvautuvat liikaa latinaan, jolloin potilas ei ymmärrä, mitä lääkäri tarkoittaa. Toisaalta lääkäri ei välttämättä ymmärrä kaikkia potilaan kertomia oireita.

– Saattaa olla, että diagnoosin tekeminen ajautuu väärään suuntaan, jos jokin oire jää ymmärtämättä, Tervola kuvailee.

Myös puhelimitse hoidettavat asiat voivat osoittautua vaikeiksi esimerkiksi silloin, kun hoitaja tarvitsee lääkärin apua.

– Lääkärin pitäisi ymmärtää hoitajaa, mutta puhelinkeskustelu voi olla hirveän hankalaa. Hoitajat ovat kertoneet, että tällöin on vaikea luottaa oikeaan hoitoon.

Tervola kertoo, että myös kiireellisissä hoitotilanteissa on ollut kommunikaatiovaikeuksia tai lääkkeiden määräämisessä on tehty virheitä.

Tenttikertoja paljon

Lääkärinä ei voi toimia ilman Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta.

Jotkut ulkomaalaisista lääkäreistä joutuvat yrittämään monesti ennen kuin he pääsevät läpi tenteistä, joita vaaditaan Suomessa työskentelyyn. Puutteellista kielitaitoa pidetään keskeisenä syynä huonoon koemenestykseen.

– Osa kuulusteluvastauksista oli niin heikkoja, ettei niitä pysty ymmärtämään lainkaan, vaikka kaikki olivat suorittaneet kielitestin hyväksytysti, havainnollistaa Tervola laillistamiskuulusteluita koskevaa tutkimusta.

Lain mukaan lääkäriltä vaaditaan "tehtävän edellyttämä riittävä kielitaito". Laki edellyttää niin ikään, että työnantajan tulee varmistua asiasta. Tulisiko tätä vaatimusta kiristää?

– Kieltämättä "riittävä" on varsin epämääräinen. En tiedä tarvitseeko lakia muuttaa, mutta jollain alemman tason ohjeistuksella pitäisi tuoda esille, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Ilmeisesti tätä kielitaitovaatimusta olisi syytä nostaa, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Hän arvioi, että lääkärikoulutus muissa maissa on yleisesti ottaen teoreettisempaa kuin Suomessa, jossa opiskelijat ovat enemmän mukana potilastyössä. Myös tällä voi olla osuutta kommunikaatio-ongelmiin.

Lääkärit oppitunneille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Tarja Heponiemi ei ota kantaa, tulisiko virallisia kielitaitovaatimuksia muuttaa, mutta korostaa kielenopetuksen tärkeyttä "jos nyt yksi asia täytyy nostaa ylitse muiden".

– Monesti (ulkomaalaistaustainen) lääkäri saattaa itse olla sitä mieltä, että kielitaito riittää, mutta potilaat ja työtoverit saattavat kuitenkin olla toista mieltä.

Yleisen kielikoulutuksen lisäksi etenkin sosiaali- ja terveysalalla tulisi Heponiemen mukaan lisätä ammatillisen sanaston kielenopetusta ja tietoa Suomen terveydenhuollon järjestelmästä ylipäätään.

Johtaja Jussi Holmalahti Valvirasta huomauttaa, että nykyinen kielikoe testaa vain yleistä sanastoa.

– Jos kärjistän, se mittaa, miten hyvin lääkäri osaa sanoa hyvää päivää, Holmalahti naurahtaa ja painottaa, että ammatillinen kielitaito on aivan eri asia.

Niinpä Suomessa tulisi hänen mielestään yksinkertaisesti pistää ulkomaalaistaustaiset lääkärit koulun penkille oppimaan suomea ja ammattisanastoa.

– Sillä voitettaisiin monta asiaa. Mutta tämä tosin maksaa, hän lisää.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi