Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lihavuusgeenit näkyvät jo pikkulasten painossa – uudet tutkimustulokset voivat auttaa tunnistamaan ylipainoriskin jo neuvolassa

Kriittisessä 4–7 vuoden iässä lihavuudelle altistavat ympäristön tekijät alkavat vaikuttaa paljon niihin lapsiin, joilla on jo entuudestaan lihavuusriskiä lisääviä geneettisiä tekijöitä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Aikuisiän lihavuudelle altistavien geneettisten tekijöiden vaikutus alkaa näkyä jo pikkulapsen painonkehityksessä, selviää Oulun yliopiston sekä englantilaisten Imperial College Londonin ja Surreyn yliopistojen johtamasta laajasta tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan aikuisiän geneettinen taipumus ylipainoon näkyy jo 4–7-vuotiaalla lapsella. Oulun yliopiston professori Marjo-Riitta Järvelin sanoo, että ikääntyessä ympäristötekijät, kuten ruoka ja elämäntavat, alkavat vaikuttaa yhä enemmän ihmisen painoon. Tämä saattaa kuitenkin olla geneettisen taipumuksen syytä.

– Nämä ulkoiset tekijät näyttävät paljastavan vähitellen lihavuuden geneettiset tekijät ohjelmoimalla kehitystä epäterveelliseen suuntaan, Järvelin kertoo tiedotteessa.

Toisin sanoen kriittisessä 4–7 vuoden iässä lihavuudelle altistavat ympäristön tekijät alkavat vaikuttaa paljon niihin lapsiin, joilla on jo entuudestaan lihavuusriskiä lisääviä geneettisiä tekijöitä. Taipumus lihoa säilyy myös tämän jälkeen ja voi joillakin lapsilla ilmentyä vasta myöhemminkin.

Lasten painoindeksikäyrä ei ole pelkästään nouseva, vaan siinä esiintyy luonnollisia nopeita nousuja ja laskuja. Niillä on osoitettu olevan yhteys aikuisiän sairauksiin, erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin ja myös lihavuuteen.

– Jos voimme selittää, mitä varhaisessa elämässä tapahtuu, voimme alkaa ymmärtää sitä, miksi toisista tulee ylipainoisia ja toisista ei, vaikka he söisivät saman verran kaloreita. Tämä voi auttaa meitä pääsemään käsiksi riskitekijöihin, jotka johtavat lihavuusepidemiaan, Järvelin sanoo.

Uutta tietoa lihavuuden ehkäisyyn

Tutkimuksessa tarkastellut geneettiset tekijät ovat väestössä yleisiä. Suurella osalla ihmisistä on jokin lihavuusriskiä lisäävä geenimuoto perimässään.

Tutkimustulosten avulla voidaan jatkossa paremmin ymmärtää lihavuuden syitä ja syntytapoja. Tiedosta on hyötyä terveydenhuollon ammattilaisille erityisesti neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa.

Tulosten valossa esimerkiksi neuvoloiden seurantamenetelmiä voitaisiin parantaa, jotta lapsen lihavuuskehitys havaittaisiin riittävän varhain. Näin aikuisiän lihavuuden ehkäisy voitaisiin aloittaa jo neljän vanhana.

– Olemme osoittaneet, että aikuisuuden lihavuuden alkuperä on varhaisessa lapsuudessa. Elämän aikana on useita eri ikkunoita, joiden kautta pitäisi paremmin puuttua lihavuuden ehkäisyyn, Järvelin sanoo.

Tutkimuksen tekemiseen osallistui tutkimusryhmiä Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Kaikkiaan mukana oli yli 22 000 lasta.

Tutkimus julkaistiin keskiviikkona Science Advances -tiedelehdessä.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi