Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

USU-gallup: Enemmistö siirtäisi rahapelit omiin tiloihin – "Suomalaisten silmät ovat avautuneet sille, miten voimakkaasti rahapelaaminen on läsnä arkisessa ympäristössä"

Eniten siirtoa kannattavat vanhimmat ikäryhmät ja keskustan kannattajat.

Ihmisiä pelaamassa peliautomaateilla kauppakeskus Kaaressa Kannelmäessä Helsingissä 6. elokuuta 2019. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Enemmistö suomalaisista (60 prosenttia) siirtäisi rahapeliautomaatit erillisiin tiloihin. Noin joka kolmas kuitenkin vastustaa ajatusta.

Tieto käy ilmi Uutissuomalaisen Tietoykköseltä tilaamasta USU-gallupista, jossa kysyttiin, pitäisikö peliautomaatit siirtää kaupoista, kioskeista, huoltoasemilta ja vastaavista paikoista erillisiin tiloihin. Kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttia suuntaansa.

Keskustelu peliautomaateista kiihtyi elokuussa Veikkauksen mainontaan liittyvän kohun myötä. Muun muassa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi vihreiden hallitusryhmän kesäkokouksessa Porvoossa, että hän on valmis tarkastelemaan peliautomaattien sijoittelua erillisiin tiloihin. Rahapelijärjestelmän kehittäminen on Suomessa sisäministeriön vastuulla.

Parhaillaan on käynnissä myös kansalaisaloite, jossa esitetään rahapeliautomaattien poistamista kaupoista, kioskeilta, ravintoloista ja huoltoasemilta.

Rahapeliautomaattien sijoitteluun halutaan puuttua, koska tutkimusten mukaan ne aiheuttavat eri pelimuodoista eniten haittoja ja ongelmia pelaajille.

– Tutkimusten mukaan rahapeliautomaateissa muun muassa nopea arvontatahti ja audiovisuaaliset ominaisuudet koukuttavat pelaajia. Lisäksi pelit ovat helposti saavutettavissa, sanoo erikoistutkija Jani Selin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Peliongelmaisia auttavan Peluurin päällikön Inka Silvennoisen mukaan 78 prosenttia heidän kohtaamistaan peliongelmista aiheutuu ensisijaisesti raha-automaattipelaamisesta.

– Raha-automaattien aiheuttamista ongelmista puolet aiheutuu kivijalka-automaateista eli Veikkauksen hajasijoitetuilla rahapeliautomaateilla pelaamisesta. Pelkän nettipelaamisen osuus on vajaat 40 prosenttia.

Rahapelaaminen on läsnä arkisessa ympäristössä

USU-gallupin tulos on Silvennoisen mukaan varsin ymmärrettävä.

– Keskustelun myötä kriittisyys hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja kohtaan on kasvanut. Suomalaisten silmät ovat avautuneet sille, miten voimakkaasti rahapelaaminen on läsnä arkisessa ympäristössä.

Eniten peliautomaattien sijoittamista erillisiin tiloihin kannattavat iäkkäimmät vastaajat.

– Ehkä iäkkäiden kokemus on, että omassa lähipiirissä pelataan liikaa. Toisaalta he muistavat vielä ajan, jolloin rahapelien tarjonta oli huomattavasti maltillisempaa ja pelitkin hyvin erilaisia, arvioi Silvennoinen.

THL:n rahapelaamiskyselyn mukaan vanhimmat ikäluokat eivät kuitenkaan ole yliedustettuina peliongelmaisten joukossa. Ongelma korostuu nuorilla miehillä, jotka pelaavat enimmäkseen nettissä rahapelejä.

Myös Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat suhtautuvat muita myönteisemmin rahapelikoneiden sijoittamiseen erillisiin tiloihin.

– Tulos ei tue keskusteluissa esitettyjä aluepoliittisia argumentteja siitä, että automaatit pitäisi olla joka paikassa ja kaikkien saatavilla, huomauttaa Silvennoinen.

Puoluekannan mukaan tarkasteltuna keskustan ja vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat muita suopeammin pelikoneiden siirtämisen erillisiin tiloihin. Nihkeimpiä ajatukselle ovat kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat.

USU-gallupista käy ilmi myös se, että kaikkein vähiten peliautomaattien siirtämistä erillisiin tiloihin kannattavat työttömät työnhakijat.

– Pienempituloiset näkevät rahapeliautomaateissa mahdollisuuden saada rahaa, eivätkä ehkä siksi halua rajoittaa automaattien saavutettavuutta, arvioi THL:n Selin.

Ensin katsottava, miten pakollinen tunnistautuminen toimii

Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto toppuuttelee intoa siirtää rahapelikoneita erillisiin tiloihin.

– Onko peliongelmaisille hyvä, että heidät eristetään erillisiin tiloihin, tavallaan suojaan pelaamaan, kysyy Luoto.

Luodon mukaan ensin on katsottava, miten pakollinen tunnistautuminen rahapeliautomaatteihin vaikuttaa pelaamiseen. Pakollinen tunnistautuminen esimerkiksi Veikkaus-kortilla tulee käyttöön viimeistään vuoden 2022 alusta. Säädös ei koske Veikkauksen omia pelisaleja.

– Me olemme valmiita siihen, että tunnistautumista tarvittaessa jopa aikaistetaan. Silloin pelaaja voi asettaa itselleen pelirajat, ja se estää myös alaikäisten pelaamisen, Luoto toteaa.

Erillisten tilojen vaatiminen raha-peliautomaateille olisi Luodon mukaan kuolinisku monille haja-asutusalueen ja lähiöiden kaupoille ja kioskeille.

– Pienissä liikkeissä ei ole tilaa tehdä erillisiä tiloja. Jos vaatimus tiloista tulisi, se keskittäisi pelaamisen isoihin kauppakeskuksiin erillisiin pelihalleihin, ja pienempiä kauppoja ja kioskeja jouduttaisiin lopettamaan, Luoto sanoo.

Tällä hetkellä kauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille on sijoitettu noin 18 500 Veikkauksen peliautomaattia. Liikkeet tekevät Veikkauksen kanssa asiamiessopimuksen ja saavat Veikkaukselta myyntipalkkion, joka on 17 prosenttia arpajaisveron jälkeisestä pelikoneiden tuotosta.

Mikäli pelaaminen vähenisi, myös rahapelitoiminnan tuotot pienenisivät. Tuotoista 53 prosenttia kohdistetaan urheiluun ja liikuntakasvatukseen, tieteeseen, taiteeseen ja nuorisotyöhön, 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja neljä prosenttia hevoskasvatukseen ja hevosurheilun edistämiseen.

Lue myös: Jukka Oksaharjun kolumni: Hyviä aikeita riippuvaisten rahoilla
Kysely

Puolet tuotoista pieneltä joukolta

Vuonna 2015 tehdyn rahapelaamiskyselyn mukaan noin kolme miljoonaa suomalaista eli 80 prosenttia oli pelannut jotain rahapeliä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Joka kolmas kertoi pelaavansa viikoittain.

Naisista 75 prosenttia ja miehistä 85 prosenttia oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana.

Yleisintä pelaaminen oli 25–34-vuotiailla.

Suosituimpia pelejä olivat lotto, raha-automaattipelit ja raaputusarvat.

Vuonna 2015 suomalaiset hävisivät rahapeleissä 1,75 miljardia euroa.

Reilut viisi prosenttia pelaajista tuottaa noin puolet rahapelaamisen tuotoista. Valtaosa tuotoista tulee viikoittain pelaavilta ja ongelmapelaajilta sekä pelaajilta, joiden sosioekonominen asema on heikko.

Rahapeliongelma oli kyselyn perusteella 124 000 henkilöllä. Yli 700 000 ihmisen lähipiiriin kuului joku, joka pelasi ongelmaisesti.

Lähde: THL
Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi