Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Asiantuntijat erimielisiä, kannattaako velkaa ottaa

Asiantuntijoiden mukaan valtion kannattaa panostaa investointeihin erityisesti taantuman aikaan. Kuva: Johanna Erjonsalo

Budjettiriihen lähestyessä kiihtyy keskustelu kysymyksestä, kannattaako Suomen ottaa lainaa esimerkiksi investointeihin nyt, kun sitä saa jopa miinusmerkkisellä korolla.

Ei vielä ja kyllä, vastaavat Uutissuomalaisen haastattelemat talousasiantuntijat. He ovat siis erimielisiä.

– En pidä lisävelanottoa järkevänä, koska nyt pitäisi varautua väestön ikääntymiseen ja koska talous ei ole taantumassa, sanoo Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja.

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala on eri mieltä. Hänen mielestään velanotolle otollinen hetki on nyt, kun bruttokansantuote on korkealla ja velkaa saa hyvin alhaisella korolla.

– Kun bkt:n kasvuprosentti on korkeampi kuin valtionvelan korko, lainanotto on hyvin perusteltua. Lisäksi tässä tilanteessa lisälainanotto on järkevämpää kuin myydä tuottavaa valtion omaisuutta, Tuomala vastaa.

Bruttokansantuote (bkt) kuvaa taloudellisen toiminnan laajuutta. Sitä käytetään usein maan tai alueen taloudellisen suorituskyvyn mittana.

Velanotto olisi lyhytnäköistä toimintaa

Samoilla linjoilla Suomen Pankin Kajanojan kanssa on Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala. Hän malttaisi velanotossa vielä.

– Suomen julkisessa taloudessa on huomattava kestävyysvaje. Se kertoo, kuinka paljon verotuloja tulisi lisätä tai julkisia menoja vähentää, jotta julkisen velan suhde bkt:hen vakiintuu. Julkisten menojen ja tulojen tasapainottaminen pitkällä aikavälillä on hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamisen kannalta tärkeää. Tästä näkökulmasta katsottuna lisävelkaantuminen nykyisessä tilanteessa ei ole lainkaan järkevää. Se olisi lyhytnäköistä toimintaa, sanoo Tervala.

Hallituksen pitää rahoittaa menojen lisäykset nostamalla veroja ja tekemällä työllisyyttä ja tuotantoa lisääviä uudistuksia. Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala

Tilanne on eri, jos ja kun taantuma joskus iskee.

– Valtion lisävelanotto voisi olla perusteltua kestävyysvajeesta huolimatta, jos suhdannetilanne sitä vaatisi. Finanssipoliittinen elvytys, väliaikainen lisävelanotto, olisi järkevää, jos Suomessa olisi vakava taantuma tai huomattavasti vapaata kapasiteettia. Suomi ei ole vakavassa taantumassa, eikä kansantaloudessamme ole merkittävästi vapaata kapasiteettia IMF:n ja OECD:n arvioiden mukaan. Näin ollen Suomen taloudessa ei ole suhdannepoliittista tarvetta lisävelanotolle, sanoo Tervala.

Julkisia investointeja kannattaa tehdä laskukaudella

Suomen Pankin Kajanojakin odottaisi laskukautta ennen kuin lisälainalla aletaan elvyttää.

– Julkisia investointeja kannattaa tehdä, jos niille on tarvetta. On eduksi, jos ne pystytään ajoittamaan sellaiseen tilanteen, jossa niissä tarvittavia resursseja on taloudessa tavallista enemmän käyttämättä – eli esimerkiksi julkisen rakentamisen osalta rakentajia. Projektien ajoittaminen tällä tavalla vaimentaa suhdannevaihteluita ja pienentää investointien kustannuksia julkiselle taloudelle. Velanotto julkisten investointien rahoittamiseksi voi olla perusteltua etenkin taantumassa, Kajanoja sanoo.

Jos velanoton aika ei ole vielä, miten valtio rahoittaisi lukuisat vaalilupauksensa? Helsingin yliopiston johtajan mukaan vastaus on verojen nosto.

– On arvovalinta, kuinka suuri julkisen sektorin kuuluu olla. Jos Rinteen hallitus haluaa kasvattaa julkisen sektorin kokoa, sen pitää rahoittaa menojen lisäykset nostamalla veroja ja tekemällä työllisyyttä ja tuotantoa lisääviä uudistuksia. Hallituksen ei pidä rahoittaa menolisäyksiä lisävelalla, Tervala sanoo.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi