Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pääministeri Rinne: Aluekehitysrahojen jakosuhde ennallaan

Pääministeri Antti Rinne puhui lauantaina Iisalmessa. Kuva: Kari Manninen

Pääministeri Antti Rinne (sd.) hillitsee kiistelyä aluekehitysrahojen jakoperusteiden muuttamisesta. Hän muistuttaa, että asiaa pohdittiin hallitusohjelmasta neuvoteltaessa.

– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tuet jaetaan nykysuhteessa. Näin me toimimme, Rinne tähdensi lauantaina Iisalmessa.

Maakuntien välinen kiista aluekehitysrahoista alkoi, kun Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen edellytti EU:n Suomelle myöntämien aluekehitysrahojen jakoperusteiden muuttamista.

Savolaisen mielestä aluekehitysrahoja pitäisi ohjata jatkossa Pohjois-Suomen sijaan enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Rinne uskoo, että keskustelu on herännyt, koska Britannian todennäköinen ero EU:sta alentaa tukia.

– Brexitin myötä jäsenmaksutulo vähenee. Lisäksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella rahojen käyttöön halutaan oikeusvaltioperiaatteen, ilmastoasioiden ja maahanmuuttoon liittyvän yhteisvastuun huomioimista, hän selvitti.

Vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella Suomessa lienee aluekehitystukea kokonaisuudessaan noin 4–5 miljardia euroa. Summa koostuu EU:n ja kansallisesti myönnettävistä varoista.

Rinteen mukaan vielä ei voida arvioida, millä tasolla tuet ovat jatkossa. Hän uskoo, että asia kirkastuu vuodenvaihteessa.

– En osaa ottaa siihen nyt kantaa. Tavoitteenamme on, että pärjäämme jatkossakin EU-saannoissa, hän totesi.

EU:n Suomelle jakamat rakennerahastovarat menevät esimerkiksi tutkimukseen ja kehitykseen sekä työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden kohentamiseen.

Rahoja voidaan käyttää myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen lisäämiseen.

Rinne aikoo pyytää oikeusministeriä selvityttämään, mitä vaikutuksia käräjäoikeusuudistuksella on ollut.

– Olen kuullut eri puolilta Suomea, että tilanne on merkittävästi heikentynyt oikeudenkäytön kannalta, hän kertoi.

– Oikeusvaltiossa ihmisen on saatava oikeutta joka tilanteessa ja riittävän läheltä, kohtuullisen matkan päästä. Se on tärkeä asia, hän korosti.

Edellinen, pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki rakennemuutoksen, jossa käräjäoikeuksien määrää vähennettiin vuoden alussa. Nyt niitä on 20. Tarkoituksena oli säästää ja varmistaa käräjäoikeuksien toiminta myös jatkossa.

– Jos vaikutukset ovat olleet negatiivisia, kuten näyttäisi olevan, täytyy arvioida negatiivisten vaikutusten ja saatujen kustannussäästöjen suhde, sanoi Rinne huomauttaen valtion kireästä taloudesta.

Kari Manninen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi