Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vain harva potilas on kirjannut hoitotahtonsa

Niko Rantala Kuva: Venla Tirkkonen

Hoitotahtoa voidaan hyödyntää, kun potilas ei enää kykene ilmaisemaan tahtoaan itse hoitotilanteessa esimerkiksi sairauden vuoksi.

– Valitettavan harvalla potilaalla on vielä hoitotahto, vaikka tietoisuus asiasta on viime vuosina lisääntynyt, kertoo Keski-Suomen keskussairaalan geriatrian erikoislääkäri Niko Rantala.

Hoitotahdossa voi määrätä esimerkiksi elvytyskiellon sekä kertoa elinluovutustahdostaan.

– Hoitotahto helpottaa lääkärien työtä ja vähentää ristiriitatilanteita omaisten kanssa. Nykyään oletetaan esimerkiksi, että potilaan kanta elinluovutukseen on myönteinen, jos sitä ei ole erikseen kirjattu, sanoo Rantala.

Jos ihminen tekee hoitotahdon, jossa on elvytyskielto, seuraavan kerran kun hän asioi terveyskeskuksessa tai keskussairaalassa, kannattaa Rantalan mukaan varmistaa, että hoitotahto kirjataan potilastietojärjestelmään.

Potilas voi muuttaa hoitotahtoaan milloin vain, eli kerran tehty päätös vaikkapa elvytyskiellosta ei ole lopullinen.

– Mikäli hoitotahtoaan haluaa muuttaa, voi täyttää verkkolomakkeen uudelleen ja toimittaa päivitetyt tiedot terveydenhuoltoon käynnin yhteydessä.

Eniten ongelmia tulee, jos ei tiedetä, mikä olisi potilaan oma tahto. Myös omaiset saattavat joskus olla erimielisiä vaikkapa iäkkään vanhemman hoidosta.

– Jos potilaan oma tahto ei ole tiedossa ja läheiset ovat erimielisiä, lääkäri tekee lopulta päätökset hoidoista ja mahdollisesta hoidon lopettamisesta lääketieteellisillä perusteilla ja ajatellen, mikä olisi potilaan etu, painottaa päivystysalueen ylilääkäri Johanna Tuukkanen.

Lain mukaan vanhusten hoivayksiköissä potilaille on tehtävä hoitosuunnitelma, jossa otetaan kantaa mahdolliseen elvytystilanteeseen sekä tehohoitoon. Suunnitelma olisi hyvä tehdä yhteistyössä omaisten ja vanhuksen itsensä kanssa.

– Hoivayksiköissä on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Usein iäkkäille huonokuntoisille ihmisille tehdään muitakin hoidon rajauksia kuin elvyttämiskieltopäätös, koska heidän elimistönsä ei enää kestä rankkoja hoitoja, Rantala sanoo.

Valviran mukaan palvelu- ja hoitosuunnitelmien tekemisessä ja niiden päivittämisessä on edelleen puutteita. Lakimies Reijo Kaupin mukaan joissain tapauksissa hoito- ja palvelusuunnitelmaa ei ole tehty asiakkaalle ollenkaan, ja tapaukset ovat voineet uhata jopa asiakasturvallisuutta.

Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistinen huomauttaa, että pelkkä korkea ikä ei saisi olla peruste rajata potilaalta tehohoitoa tai tehdä elvytyskielto.

– Yli 70-vuotiailla on herännyt kysymyksiä, voiko ikä olla hoidon rajausten peruste. Asiasta tulee meille jonkin verran yhteydenottoja. Hoitojen rajaus on aina tehtävä lääketieteellisillä perusteilla siten, että arvioidaan, hyötyykö potilas hoidosta vai tuottaako se turhia kärsimyksiä, Koistinen kommentoi.

– Tärkeää on myös keskustella mahdollisista hoitojen rajauksista rauhassa omaisten kanssa, jotta ristiriitoja ei syntyisi, hän sanoo.

Anna Kivinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi