Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Koulukoteihin tyrkyllä useampi kuin tilaa on – "Moni ei ota uskoakseen, että näin huonossa tilanteessa olevia nuoria edes on"

Yleisimpiä syitä koulukotiin päätymiseen vuonna 2018 olivat päihteiden käyttö, karkailu ja psyykkinen oireilu. Kuvituskuva. Kuva: Johanna Erjonsalo

Valtion koulukotien kokonaispaikkamäärä on tällä hetkellä noin 140, mutta se ei ole riittänyt pariin, kolmeen vuoteen.

– Kysyntä on ollut hyvin korkealla tasolla, ja olemme ajoittain joutuneet sanomaan, ettei tilaa ole, kertoo valtion koulukotien toiminnasta vastaava johtaja Matti Salminen.

Vielä vuonna 2015 Ylen haastattelussa Salminen kertoi kysynnän olleen tavallista vähäisempää.

Valtion koulukoteihin sijoitetaan huostaanotettuja lapsia, joilla on haastavimmat ja vakavimmat oireet.

– Moni ei ota uskoakseen, että näin haastavasti oirehtivia ja huonossa tilanteessa olevia nuoria edes on.

– Suomalainen yhteiskunta ei valitettavasti näytä muuttuvan siihen suuntaan, että eniten apua tarvitsevien lasten osuus tulisi ainakaan pienenemään tulevina vuosina.

Yksi syy ”ei oolle” on ollut se, että valtion koulukotien toimitiloihin on investoitu tällä vuosikymmenellä voimakkaasti ja vanhoja tiloja on ollut poissa käytöstä. Kun toimitilat saadaan kuntoon, tavoitteena on kasvattaa paikkamäärää runsaaseen 160:een, jossa oltiin viitisen vuotta sitten.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) raportin mukaan investointeja on tehty, jotta koulukodit vastaisivat ”vaativimman sijaishuollon ja siihen liittyvän erityisopetuksen vaatimuksia”. Investoinnit ovat tarkoittaneet sekä peruskorjauksia että uudisrakentamista. Tiloista on pitänyt saada paitsi turvallisia ja kestäviä myös terapeuttisia.

Vuonna 2018 valtion koulukoteihin oli sijoitettuina 266 eri nuorta keskimäärin yhdeksän kuukauden ajan. Kaksi kolmesta siirtyi valtion koulukotiin toisesta lastensuojelulaitoksesta. Yleisimmät syyt koulukotiin tuloon viime vuonna olivat muiden päihteiden (kuin alkoholin) tai huumeiden käyttö, karkailu ja psyykkinen oireilu sekä koulukäyntiin tai perheeseen liittyvät syyt.

Koulukotiin tulevien nuorten keski-ikä on noussut hieman ja se on nyt 15 vuotta. Salmisen mielestä ”on paljon mahdollista”, että keski-ikä on noussut, koska ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut eivät ole olleet riittäviä.

Valtion koulukoteja on viisi ja ne sijaitsevat Kouvolassa, Limingassa, Mikkelissä, Vihdissä sekä Pännäisissä Pohjanmaalla. Lisäksi yksityisiä koulukoteja on kaksi. Salmisen mukaan pääkaupunkiseudun nuoria joudutaan sijoittamaan ympäri Suomen. Syynä on yksinkertaisesti se, että pääkaupunkiseudulla asuu eniten ihmisiä.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että koulukodeissa työskentelevän henkilöstön määrä on kasvanut suhteessa lasten ja nuorten määrään. Toisin sanoen yhtä lasta kohden on enemmän työntekijöitä kuin vielä muutama vuosi sitten.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi