Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Maakuntajohtajien suosikki on päärata – lue tärkeysjärjestykset jutun lopusta

Suurista ratahankkeista selvästi suosituin maakuntajohtajien keskuudessa on pääradan parannus. Kuva: Armi Suojanen

Suurista ratahankkeista selvästi suosituin maakuntajohtajien keskuudessa on pääradan parannus. Hajontaa on sen suhteen, mistä kohtaa rataa pitää nopeuttaa. Uutissuomalaisen kyselyyn vastasi 15 maakuntajohtajaa 18:sta.

Heistä seitsemän pitää päärataa tärkeimpänä investointien kohteena.

Pohjanmaan neljä maakuntaa ja Keski-Suomi priorisoisivat päärataa etenkin Tampereen pohjoispuolella.

– Pääradan merkitys Suomen kansantaloudelle on kiistaton. Sekä elinkeinoelämän kuljetustarpeet että henkilöliikennemäärät puoltavat sen priorisoimisen ykköseksi. PäärataPlus kokonaisuuteen kuuluvan Tampere–Jyväskylä-rataosuuden kapasiteetti on suurista liikennemääristä johtuen tukossa, Keski-Suomen Tapani Mattila sanoo.

Toiseksi suosituin ratahanke on Itärata – se sai kolme mainintaa. Ne tulivat Pohjois-Savosta sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalasta.

– Tärkein on Itärata. Helsingistä itään suuntautuva rata on hallitusohjelmassa mainituista yksi kolmesta suuresta ja kansallisesti tärkeimmistä hankkeista, jolla parannetaan koko Suomen kilpailukykyä, elinvoimaa, vetovoimaa ja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista, sanoo Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen.

Pisimmällä ovat pääradan nopeutus ja Turun tunnin juna

Muut hankkeet keräsivät joko yhden tai nolla nostoa ykköshankkeeksi. Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ei laittanut ratoja tärkeysjärjestykseen.

Kymenlaakson johtaja Jaakko Mikkola taas nosti ykkösprioriteetiksi nykyisten väylien parantamisen. Sen jälkeen hänen listallaan tulee rata Helsingistä itään joko Kotkan tai Kouvolan kautta.

Kuva: Timo Filpus

Ratahankkeista pisimmällä ovat pääradan nopeutus ja Turun tunnin juna. Edellisen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa junayhteys Helsingin ja Tampereen välille tunnissa. Jälkimmäisen tarkoitus on taas nimensä mukaisesti tehdä sama pääkaupungin ja Turun välillä.

Kumpaakin varten viime hallitus ehti jo päättää perustaa hankeyhtiöt. Suunnitelmaa ei kuitenkaan ehditty toteuttaa ennen hallituksen hajoamista keväällä.

Maakuntajohtajista vain Varsinais-Suomen Kari Häkämies nostaa Turun tunnin radan kaikkein tärkeimmäksi hankkeeksi.

– Tärkeimmät ovat Turun tunnin juna ja päärata. Turun juna on suunnittelussa selvästi edellä muita. Se voidaan aloittaa heti.

Lentorata hyödyttää muita ratoja

Kaukojunayhteyttä Helsinki-Vantaan lentokentälle kutsutaan Lentoradaksi. Sen nosti tärkeimmäksi ratahankkeeksi Päijät-Häme.

– Tärkein raideliikennehanke on Lentoradan edistäminen. Tämä hanke edistäisi koko Suomen kansainvälisiä yhteyksiä. Maakunnallemme toiseksi tärkein on pääradan kapasiteetin nosto, tämä edesauttaisi koko Suomen raideliikennettä, maakuntajohtaja Laura Leppänen sanoo.

Lentorata yhdistettynä päärataan on Suomi-rata. Se menee Helsingistä Tampereelle. Se on Pirkanmaan mielestä tärkein, kun taas Uusimaa pitää oleellisimpana Pisararataa, jota pitkin lähijunat kulkisivat Pasilasta Helsingin keskustaan.

Väylän eli entisen Liikenneviraston suunnitteilla olevia ratahankkeita on parisenkymmentä.

Eniten keskusteluissa ovat olleet pääradan nopeuttaminen, Itärata ja Turun tunnin juna. Näistä Väylä listaa hankkeidensa joukkoon Espoo–Salo-oikoradan ja Pasila–Riihimäki-osuuden välityskyvyn parantamisen. Esimerkiksi Itärata puuttuu listalta.

Hallitusohjelmassa suurista hankkeista mainitaan Turun, Tampereen ja idän suunnan nopeat radat. Jälkimmäinen voi tarkoittaa itäradan sijaan myös Kotkan-rantarataa tai nykyisen Lahden-radan parantamista.

Miljardien eurojen suuruiset investoinnit on aikanaan tarkoitus toteuttaa Pohjolan Rautatiet -yhtiön avulla valtion normaalin budjetin ulkopuolella.

Kysymykset:

1.) Mikä suurista ratahankkeista olisi tärkein ja miksi?

2.) Laita muita keskusteluissa olevia hankkeita tärkeysjärjestykseen.

Maakuntajohtajien vastaukset:

Risto Poutiainen, Pohjois-Karjala:

1. Itärata. Itään suuntautuvien ratojen kehittämisellä nopeutetaan ja parannetaan sekä Itä-Suomen miljoonan asukkaan (Karjalan ja Savon ratojen vaikutusalueet) että Venäjän (Pietari, Moskova) suunnan yhteyksiä ja saavutettavuutta.

Pohjois-Karjalan maakunnan näkökulmasta tarvitaan toimenpiteitä sekä Karjalan radalla nopeuden nostamiseksi välillä Imatra-Joensuu että radan oikaisemiseksi välillä Helsinki-Kouvola.

2. –

Marko Korhonen, Pohjois-Savo:

1. Ratahankkeista tärkein on Itärata. Helsingistä itään suuntautuva rata on hallitusohjelmassa mainituista yksi kolmesta suuresta ja kansallisesti tärkeimmistä hankkeista, jolla parannetaan koko Suomen kilpailukykyä, elinvoimaa, vetovoimaa ja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Itärata kattaa käsitteenä lentorataan liittyvän suoran raideyhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan, Savon ja Karjalan radat sekä Kaakkois-Suomen kansainvälisen raideliikenneyhteydet Venäjälle. Se yhdistää puoli Suomea nopeiden yhteyksien piiriin. Vaikutusalue on Uudeltamaalta Kainuuseen. Itäradalla on keskeinen merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen kehittämiselle ja parantaisi merkittävästi itäisen Suomen kansainvälistä saavutettavuutta.

2.

i. Lentorata, koska kiinteässä yhteydessä Itärataan

ii. Päärata

Tapani Mattila, Keski-Suomi:

1. Pääradan merkitys Suomen kansantaloudelle on kiistaton. Sekä elinkeinoelämän kuljetustarpeet että henkilöliikennemäärät puoltavat sen priorisoimisen ykköseksi. PäärataPlus kokonaisuuteen kuuluvan Tampere–Jyväskylä-rataosuuden kapasiteetti on suurista liikennemääristä johtuen tukossa. Siksi sen kehittäminen kaksiraiteiseksi on priorisoitu Keski-Suomen tärkeimmäksi väylähankkeeksi.

2. EOS.

Laura Leppänen, Päijät-Häme:

1. Päijät-Hämeelle tärkein raideliikennehanke on lentoradan edistäminen. Tämä hanke edistäisi koko Suomen kansainvälisiä yhteyksiä. Maakunnallemme toiseksi tärkein on pääradan kapasiteetin nosto, tämä edesauttaisi koko Suomen raideliikennettä.

2.

1.) Päijät-Hämeelle tärkein raideliikennehanke on lentoradan edistäminen. Tämä hanke edistäisi koko Suomen kansainvälisiä yhteyksiä ja kasvua.

2.) Päijät-Hämeelle toiseksi tärkein on pääradan kapasiteetin nosto, koska tämä edesauttaa koko Suomen raideliikennettä ja on kustannustehokas hanke.

3.) Kolmanneksi tärkein on Tunnin juna Turkuun, koska olemassa olevan raideliikenneyhteyden kehittäminen yhteysvälillä ei ole teknisesti mahdollista.

4.) Viimeksi tärkein on itäratojen nykyisten yhteyksien kehittäminen. Tämä palvelee pienintä väestömäärää, ja tulevina vuosina alueen työikäinen väestö vähenee eli työmatkustuksen tarve vähenee entisestään. Väkiluku ei käänny nousuun vanhakantaisella aluepolitiikalla ja siltarumpupolitiikalla, tämä harhakäsitys pitäisi kumota.

5.) Itäradan oikaisuhankkeelle ei ole minkäänlaisia yhteiskuntataloudellisia perusteita, kun hyöty-kustannussuhde on lähes 0. Veronmaksajan rahan vastuullinen käyttö tulee olla poliittisen päätöksenteon ytimessä.

Matti Viialainen, Kaakkois-Suomi:

1. Nopea itärata Helsingistä Porvoon ja Kouvolan kautta Kuopioon, Joensuuhun ja Pietariin on itäisen Suomen kannalta tietysti tärkein mutta emme vastusta myöskään Turun tai Tampereen suunnan hankkeita, kunhan kahta ei tehdä ilman kolmatta eli itärataa.

2. Liikennemääriltään pienimmän eli Turun suunnan suunnittelu on pisimmällä, Tampereen suunnan hanke on kallein ja varsin alkuvaiheessa, joten nämä kaksi muuta toteutunevat tässä järjestyksessä. Kaikista kolmesta on kuitenkin päätettävä samanaikaisesti.

Kari Häkämies, Varsinais-Suomi:

1. Tärkeimmät ovat Turun tunnin juna ja päärata. Turun juna on suunnittelussa selvästi edellä muita. Se voidaan aloittaa heti.

2. Tärkein ”hanke” on osaavan työvoiman saatavuus. Ihmiset pitää saada liikkeelle ja työperäiseen maahanmuuttoon vauhtia. Työlupien käsittely luvattoman hidasta. Sinne resursseja! Kenelläkään ei ole oikeus istua kotona.

Ossi Savolainen, Uusimaa:

1. Pisara. Edellytys muille isoille hankkeille. Pääosin suunnitelmat valmiita. Espoon kaupunkirata on kuitenkin ensisijainen koska suunnitelmat valmiita, ainoastaan toteutus puuttuu.

2. –

Esa Halme, Pirkanmaa:

1. Teollisuuden ja Suomen viennin kannalta ylivertaisesti merkittävin on päärata. Sitten tulee Sisä-Suomen kulkureitit Länsi-Suomen satamiin (esimerkiksi Jyväskylästä Poriin ja Raumalle.

Matkustajaliikenteen kannalta päärata on liikennevolyymiltään (3–4 kertaa suhteessa muihin ratoihin) täysin ylivertainen ja sen kapasiteettipuutteet erittäin suuria painottuen radan eteläisempään osaan.

Toiseksi voidaan nostaa Helsingin–Turun yhteys erittäin vanhan ratageometrian ja reitityksen takia.

2. Nopeiden kuljetusten osalta Suomen tulee vahvistaa merkittävästi maan eri osien kansainvälistä kytkeytyvyyttä (Tampere, Oulu, Kuopio, Vaasa ja Turku). Nyt hinta- ja aikatappio verrattuna Ruotsiin ja Norjaan kohtuuton.

Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaa:

1. Päärata Hki–Tre–Seinäjoki–Oulu on selkeä ykkönen. Sillä ovat maan suurimmat liikennemäärät ja näin myös merkittävimmät hyödyt taloudellisesti ja ilmastollisesti. Pitää vain muistaa, että tuo rata ei pääty Tampereelle. Esim. Tampere–Seinäjoki -yhteysväli on Suomen vilkkaimmin liikennöity yksiraiteinen rataosuus, jossa on enemmän matkustajia kuin esim. Lahti-Helsinki -välillä. Sen kapasiteetti on täysimääräisessä käytössä, eikä sitä voida nostaa ilman kaksoisraidetta. Pääradan investoinneista hyötyvät myös Porin, Jyväskylän ja Vaasan suunnista tulevat matkustajat. Pääradan suunnittelutyö tulee pistää alulle pikaisesti ja ainakin suunnittelu tulee tehdä yhtenä kokonaisuutena, vaikka itse toteutus tehtäisiinkin vaiheittain.

2. Muiden ratahankkeiden tärkeysjärjestykseen en pysty ottamaan kantaa. Ehdotettua Pisara-rataa pidän kuitenkin Helsingin seudun paikallisratana, eikä sitä ei pidä sotkea samaan koriin valtakunnan rataverkon kehittämisen kanssa. Myös lentoradan tarpeellisuutta on syytä tarkastella kriittisesti, koska se nostaisi pääradan kokonaishintaa ainakin miljardilla ja kustannushyöty jäisi heikoksi. Maanpäälliset ratkaisut olisivat halvempia, eikä Tikkurilassa ole mikään ongelma nykyäänkään vaihtaa lentoasemalle menevään junaan.

Asko Aro-Heinilä, Satakunta:

1.) Satakunnalle tärkein on päärata+ (eli päärata ja siihen liittyvät raideyhteydet, joista Tampere–Satakunta on yksi). Toinen Satakunnalle tärkeä suuri ratahanke on Turun tunnin juna, joka palvelee erityisesti henkilöliikennettä pääkaupunkiseudulta Satakunnan eteläosaan.

2.) Tähän kysymykseen vastaaminen johtaa kunkin maakunnan omien hankkeiden priorisointiin, jota kysyjä tuskin on tarkoittanut.

Pentti Mäkinen, Etelä-Savo:

1. Suuria ratahankkeita ei pidä laittaa keskinäiseen tärkeysjärjestykseen.

2. Olemassa oleva rataverkon kehittäminen & nopeuttaminen on tärkeää koko Suomessa.

Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaa:

1. Ratahankkeiden osalta keskeisin on Hki–Tre–Seinäjoki–Kokkola–Oulu–Tornio, koska se toteutuessaan mahdollistaa henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen nopeutumisen kyseisellä rataosuudella. Ko. rataosuus on myös osa eurooppalaista TenT-runkoverkkoa ja omaa siten laajemman vaikuttavuuden.

2.) Ehdottoman tärkeä kehitettävä ratahanke on Ylivieska–Iisalmi radan sähköistäminen, Iisalmen kolmiorata ja Kokkolan ratapihan–Kokkolan sataman liikennejärjestelyt, koska Kokkolan satama on bulk-materiaalin ykkösvientisatama ja yleissatamanakin kolmas, johtuen vahvasta Venäjän transit-liikenteestä. Nykyisin tavaraliikenne kulkee Oulun kautta ja hidastaa merkittävästi Kajaani –Oulu ja Kokkola–Oulu henkilöliikennettä. Tavaraliikenne tulee saada Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki linjalle, jolla nopeutetaan Ylivieska-Oulu välistä henkilöliikennettä hitaan tavaraliikenteen siirtyessä pois Ylivieska–Oulu yksöisradalta.

VT8 runkoverkkona on Turku–Oulu välin viennin ja ihmisten keskeisin liikenneväylä ja tulee saattaa sellaiseen kuntoon runkoverkkona, että se palvelee kotimaan ja erityisesti ko. alueen vientiteollisuuden liikennöintitarpeita ja saavutettavuus on turvattu.

Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaa:

1. Päärata Seinäjoen pohjoispuolella. Se on tavaraliikenteen vilkkaimmin liikennöity rataosuus. Henkilöliikenteen matka-aikojen lyhentäminen 1 milj. asiakkaan osalta vaatii lisää ratakapasiteettia.

2. Päärata.

Jaakko Mikkola, Kymenlaakso:

1. Nykyisen rataverkon kapasiteetin ylläpito ja korjausvelan hoitaminen, jotta tavoitenopeuksilla voidaan ajaa Suomen rataverkolla vastaisuudessakin. Sitten tulee isojen uudishankkeiden vuoro: niistä ensimmäisenä tulisi toteuttaa kolmesta pääilmansuunnasta (länsi, pohjoinen, itä) toiseksi eniten matkustajia keräävää itäsuunta, ensin lähiliikenneratana Porvooseen ja sitten eteenpäin itään joko Kouvolan tai Kotkan kautta itäisen Suomen rataverkkoon.

2. Valtatie 15 Kymenlaakson sisäisenä satamiin johtavana logistisena väylänä Kouvolasta Kotkaan. Nykyisellään vaarallinen ja vanhentunut geometria, vaikka raskas liikenne vientisatamiin kasvanut viime vuosina. Lisäksi valtatie on Kymenlaakson sote-valtatie, koska keskussairaalaa paraikaa korjataan ja osittain uudisrakennetaan Kotkaan maakunnan eteläpäähän.

Ministeri Sanna Marinin jo alustavasti alkuun saattama Kouvola-Kotka/Hamina -rataverkon kantavuuden nosto 27 tonniin ja kaksoisraiteet samoista metsä- ja vientiteollisuuden syistä kuin valtatie 15:nkin osalta.

Kaj Suomela, Pohjanmaa:

1. Päärata ehdottomasti. Yhteiskunnallisesti tärkein ja kannattavin.

2. Seuraavaksi Yhteyksien parantaminen Vaasaan Poriin ja Jyväskylää, ns. päärata plus osio ja kolmantena Turun tunnin rata.

Ratahankkeet

Noin 20 suunnitelmaa

Väylän eli entisen Liikenneviraston suunnitteilla olevia ratahankkeita on parisenkymmentä.

Eniten keskusteluissa ovat olleet pääradan nopeuttaminen, Itärata ja Turun tunnin juna. Näistä Väylä listaa hankkeekseen vain jälkimmäisen.

Kaukojunayhteyttä Helsinki-Vantaan lentokentälle kutsutaan lentoradaksi. Se yhdistettynä päärataan on Suomi-rata.

Hallitusohjelmassa suurista hankkeista mainitaan Turun, Tampereen ja idän suunnan nopeat radat. Jälkimmäinen voi tarkoittaa itäradan sijaan myös Kotkan-rantarataa tai nykyisen Lahden-radan parantamista.

Miljardien eurojen suuruiset investoinnit on aikanaan tarkoitus toteuttaa Pohjolan Rautatiet -yhtiön avulla valtion normaalin budjetin ulkopuolella.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi