Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Syksy tuo tullessaan täit ja kihomadot – ja sitten on vielä muutama muu

Sokeritoukka viihtyy kosteassa ja pimeässä. Kuva: Katja Kaikkonen

Täi

Kipittääkö joku tukassa? No nyt ainakin tuntuu siltä, että kipittää. Siellä on täi. Eikä vain yksi, vaan koko pataljoona.

Päätäi ruokailee imemällä verta vähintään kolmesti päivässä, ja naaras munii noin kahdeksan munaa päivässä.

Pese, pakasta, saunota; pese pakasta, saunota. Täishampoot voivat auttaa, mutta osa täikannoista on tullut niille vastustuskykyiseksi. Kokeile toista merkkiä.

Hirvikärpänen

Kutinaa ja vainoharhoja aiheuttaa myös hiuksiin takertuva hirvikärpänen, joka erehtyy herkästi kohteestaan ja huolii isännäkseen myös ihmisen. Väärinkäsitykset eivät lopu tähän, sillä loinen yrittää imeä ihmisestä verta luullessaan tätä hirvieläimeksi. Yksittäisestä hirvisonnista on löydetty lähes 20 000 hirvikärpästä, joista jokainen nauttii veriaterian päivittäin.

Hirvikärpäsen henki on tiukassa, mikä aiheuttaa löytäjässäkin akuuttia verenhimoa. Varmin tapa on nitistää otus kynnellä, kaivaa kalmon jäänteet kynnen alta ja knepata matkan päähän.

Banaanikärpänen

Etikka-ansassa pilttipurkin pohjalla lilluu parikymmentä ja hedelmävadilta lehahtaa lentoon parisataa. Se on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä keittiösi on kärpästehdas.

Banaanikärpänen elää noin 30 päivää, mutta ehtii tuona aikana munia jopa 400 munaa, jotka kehittyvät uusiksi banaanikärpäsiksi noin viikossa. Jos aikuisiksi varttuneet 400 banaanikärpästä munivat kukin 400 munaa...

Lyhyestä elinajastaan banaanikärpänen ottaa kaiken irti: se on taatusti talsinut keittiössäsi kaiken syötävän päällä. Kärpäset levittävät ravintoaineisiin hiivasieniä ja bakteereita, ja toukat pilaavat saastuttamansa elintarvikkeet täysin.

Eivätkä ne kuole millään. Etikka: kokeiltu. Mehutiiviste: kokeiltu. Imurointi: kokeiltu. Tiskiaine, kyykkyviini ja laatuviini: kokeiltu, kokeiltu, kokeiltu. Hik.

Kihomadot

Hervoton kutina siellä, mistä ei kehtaa raapia. Eikä kannatakaan, sillä kihomatonaaraat vaeltavat öisin peräaukon tuntumaan munimaan. Munat voivat levitä ihmisestä toiseen käsien välityksellä tai vuodevaatteiden, lelujen tai ovenkahvojen kautta. Kymmenesosalla maailman ihmisistä elää tälläkin hetkellä noin sentin mittainen vaalea mato suolessaan. Siitä pääsee eroon itsehoitolääkkeellä.

Punkki

Punkki saattaa väijyä sopivaa isäntäeläintä heinikossa jopa kuukausia. Kun herkkupala osuu kohdalle, se tarraa kiinni ja kiipeää kehon kosteisiin ja lämpimiin kohtiin nauttimaan isäntänsä verestä. Ihmisessä sen lempipaikkoja ovat karvaiset alueet ja taipeet, joissa iho on ohuempaa. Viheliäisiä tauteja kantavat pikkupirulaiset ovat pienimmillään vain puolen millimetrin mittaisia. Pitkään itseään kestinnyt punkki taas voi paisua jopa pavun kokoiseksi.

Punkki irrotetaan pinseteillä tai punkkilassolla suoraan ylöspäin vetämällä. Jos puremakohtaan muodostuu halkaisijaltaan yli viisisenttinen punoittava ihottuma, tulee hakeutua lääkäriin.

Satiaiset

Saimaannorppa on sopeutunut elämään ainoastaan Suomen Saimaassa, mutta satiainen on tontistaan sitäkin tarkempi: se on sopeutunut elämään ihmisen häpykarvoituksessa. Tämä pieni verta imevä täi tarttuu ihokosketuksesta sekä vuodevaatteista, ja kutina voi viedä tartunnan saaneelta järjen. Se imee verta ihosta ja laskee munansa häpykarvoihin, joskus myös rinta- ja kainalokarvoitukseen. Satiaisia ja niiden munia voi olla myös kulmakarvoissa ja ripsissä.

Hoidetaan malationiliuoksella, jonka annetaan vaikuttaa iholla (kasvoja lukuunottamatta) 12 tuntia.

Sokeritoukka

Yöpissillä pahin virhe on laittaa valot päälle – vai jättää laittamatta? Kosteassa ja pimeässä viihtyvä sokeritoukka vilahtaa nopeasti lattian poikki ja katoaa seinänrakoon, jota et tiennyt olevankaan. Sokeritoukka kulkee tilasta toiseen muun muassa putkien läpivientien kautta ja pystyy nousemaan huoneistoihin hajulukkojen läpi. Se syö melkein mitä tahansa tärkkelyspitoista: hiuksia, irronneita ihosoluja, likaa, hometta, tapettiliimaa, nahkaa tai likaisia tekstiilejä.

Sokeritoukista pääsee eroon märkätiloja kuivattamalla, ilmankosteutta laskemalla ja torjunta-aineilla.

Syyhypunkki

Syyhypunkki kaivautuu ihon sisään ja muodostaa käytäviä muun muassa sormien väleihin, ranteisiin, kainaloihin ja genitaalialueelle. Käytävän päähän nousee vesikello, johon syyhypunkkinaaras asettuu taloksi. Nimi on valitettavasti enne, eikä syyhypunkki punkkaa ihon alla oireettomana, vaan aiheuttaa kantajalleen eläimellistä syyhyä.

Syyhypunkki savustetaan ulos vesikellostaan lääkehoidolla. Kerralla kannattaa lääkitä koko perhe.

Susanna Stranius
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi