Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Simo Rädyn isä oli keskustalainen, Räty itse on vihreä luomuviljelijä – maaseudulla puoluekanta ei enää periydy sukupolvelta toiselle

Kuopiolainen luomuviljelijä Simo Räty haluaisi järjestää laidunkierroksen ”kaupunkivihreille” puoluetovereilleen. Kuva: Akseli Muraja

Isot emolehmät tömistelevät ympärillä ja pari vasikkaa pyörii niiden jaloissa, kun luomuviljelijä Simo Räty, 34, syöttää eläimille jauhoja. Lähes tuhatkiloinen sonni mylväisee vieressä niin, että korvissa soi.

– Nämä ovat älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, Räty sanoo angus-lihakarjastaan.

– Mutta tuotantoeläimiähän ne ovat. Kyllä tässä on tullut paljon mietittyä lihansyönnin eettisyyttä, hän jatkaa.

Räty kertoo vähentäneensä lihansyöntiään puoleen vaihdettuaan puoluetta. Nyt hän on myös siirtymässä luomulihan tuottajaksi.

Keskustaa kannattavan maanviljelijän pojasta tuli vihreä farmari vuonna 2016. Ennen päätöstään Räty ehti olla viitisen vuotta keskustanuorissa ja keskustan kunnallisjärjestössä.

Syitä puolueen vaihtoon oli monia: esimerkiksi keskustan konservatiivinen kanta tasa-arvoiseen avioliittolakiin ja puolueen haluttomuus edistää maaseudun rakennemuutosta.

– Tuntui, että keskusta vain jarruttaa kipeää prosessia. Esimerkiksi maataloustukijärjestelmä pitäisi uudistaa.

Loikkaus oli osittain keskustan kansanedustajan Mikko Kärnän ansiota. Tämän provosoivat kirjoitukset muun muassa suurpetopolitiikasta saivat Rädyn tutustumaan vastakkaisen leirin ajatuksiin.

– Mielestäni en kuitenkaan polttanut siltoja mihinkään suuntaan. Päätös oli pitkän pohdinnan tulos.

Lapinlahtelainen Anne Rauhanoksa, 44, lähti samankaltaisesta poliittisesta kodista kuin Räty – mutta päinvastaiseen suuntaan. Hän liittyi kymmenisen vuotta sitten perussuomalaisiin kuuluttuaan ensin keskustaan.

Rauhanoksa on kotoisin pieneltä maitotilalta ja kuvailee edesmennyttä isäänsä ”perikeskustalaiseksi”.

– Setäni taas oli veturinkuljettaja ja demari. Kun hän oli kylässä, meillä käytiin kiihkeitä väittelyitä. Se oli nuoren tytön silmissä hirveän kiinnostavaa, Rauhanoksa kertoo. Hän on ammatiltaan toimistosihteeri.

Rauhanoksa koki keskustan politiikan muuttuneen ja kiinnostui perussuomalaisten isänmaallisemmasta linjasta.

– Keskusta ei enää tuntunut puolueelta, jolle maalla asuvat ovat ykkösasia. Perinteet, joita isäni ja isoisäni olivat kunnioittaneet, oli unohdettu.

Suomen maaseudulla puoluekanta on perinteisesti kulkenut sukupolvelta toiselle, mutta 2000-luvun vaalitutkimuksissa on huomattu, että perinne on heikkenemässä.

Puoluekannan periytymistä tutkittiin viimeksi vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Seuraava, vuoden 2019 vaaleja koskeva tutkimus julkaistaan ensi vuonna.

Tutkimusten mukaan periytyminen on erityisen voimakasta maatalousyrittäjien keskuudessa ja maalaismaisissa kunnissa. Maaseudulla lapsi tietää isänsä tai äitinsä puoluekannan ja äänestää samoin kuin vanhempansa todennäköisemmin kuin kaupungissa.

1980- ja 1990-luvuilla syntyneissä tämä periytyminen kuitenkin heikkenee kautta linjan. Vuoden 2015 vaaleja koskevassa tutkimuksessa pääteltiin, että perussuomalaisten ja vihreiden ”huomattava kannatus” sekoittaa pakkaa: ne houkuttelevat äänestäjiä yli perinteisen vasemmisto–oikeisto-akselin.

Kehitys on ongelmallinen erityisesti maaseutupuolue keskustalle.

– Keskustan haaste on, että kun jälkikasvu muuttaa kaupunkiin, puoluekanta vaihtuu. Kun neljä vuotta sitten tutkittiin Tampereen yliopiston opiskelijoita, huomattiin, että moni maaseudulla kasvanut kannatti vihreitä, kertoo e2-tutkimusyhteisön tutkija Jussi Westinen.

Eniten vuotoa keskustasta on kuitenkin kokoomukseen ja perussuomalaisiin.

Maaseudun Tulevaisuuden kyselyssä (14.8.) lähes puolet keskustan kannattajista oli tyytymättömiä Antti Rinteen (sd.) hallitukseen.

– Toisaalta moni keskustan kannattaja oli viime vaalikaudella sitä mieltä, että puolue teki liian oikeistolaista politiikkaa. Keskustan äänestäjäkunnassa ei tällä hetkellä ihan tiedetä, minkälaiseen politiikkaan voitaisiin olla tyytyväisiä.

Anne Rauhanoksa kertoo, että siirtyminen perussuomalaisiin tuli aluksi hänen isälleen järkytyksenä.

– Hän muisti kuitenkin SMP:n ja Veikko Vennamon ajat ja tiesi, millaiset juuret minun puolueellani on. Luulen, että loppujen lopuksi hän ymmärsi minua.

Simo Räty on outo lintu sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) paikallisjärjestössä että Savo-Karjalan vihreissä – hän on kummankin varapuheenjohtaja.

– MTK:ssa sanoivat, että hyvä vain, kun saadaan järki-ihminen puhumaan vihreille maataloudesta. Vihreiden eläinpoliittisessa työryhmässä ei ole hirveästi naudanlihantuottajia, Räty naureskelee. Hän kuuluu puoluehallituksen vuosiksi 2017–2019 nimeämään työryhmään.

Vihreät haluaa muun muassa leikata asteittain maataloustukia ja kiristää lihatuotteiden verotusta.

– Onhan siinä ristiriitoja, mutta en näe, että ne olisivat sovittamattomia. On hyvät perusteet ajaa tiukennuksia esimerkiksi eläinsuojeluun. En usko, että vihreiden politiikka lopettaisi Suomesta maatalouden.

Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi