Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sateenkaarivähemmistöt kertovat kohtaavansa tahatonta syrjintää sote-palveluissa – pahimmillaan lääkärikäynnit pelottavat

Lääkärikäynnit ja terveystarkastukset voivat pelottaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla ei ole tarpeeksi osaamista sateenkariväen kohtaamiseen.

Heinonen ja Laukkanen kuuluvat Jyväskylän Pride-viikon järjestäjiin. Heidän mielestään sosiaali- ja terveysalan työtekijöille tulisi tarjota Jyväskylässä syrjintäaiheista lisäkoulutusta. Kuva: Agata Anttonen

Lääkärikäynnit ja terveystarkastukset voivat pelottaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla ei ole tarpeeksi osaamista sateenkariväen kohtaamiseen.

Jyväskyläläiset Henri Heinonen, 35, ja Ulla Laukkanen, 31, ovat molemmat joutuneet selittämään omaa seksuaalisuuttaan useamman kerran julkisessa terveydenhuollossa, koska heidät on automaattisesti luokiteltu heteroiksi.

– Minulta kysyttiin, seurustelenko. Vastasin myöntävästi, jonka jälkeen minulle tuputettiin voimakkaasti e-pillereitä. Tilanne tapahtui aikana, jolloin olin aika visusti kaapissa, Laukkanen kertoo.

Laukkanen muistelee puntaroineensa, uskaltaako hän sanoa, että seurustelukumppani on nainen. E-pillereitä voidaan määrätä myös muuhun tarkoitukseen kuin ehkäisyyn.

Lopulta Laukkanen rohkaistui kertomaan seksuaalisuudestaan, ja puhe e-pillereistä loppui.

Seksuaalisuutta ei välttämättä oteta tosissaan

Heinosella ei ole ollut kumppania. Lisäksi hän määrittelee itsensä aseksuaaliksi.

Aseksuaali tarkoittaa henkilöä, joka kokee hyvin vähän tai ei lainkaan seksuaalista vetovoimaa toisia kohtaan. Hekin voivat kuitenkin ihastua, kaivata läheisyyttä ja seurustelua.

Ulla Laukkanen kertoo esimerkiksi, että hänen oli vaikea löytää terapeuttia, joka ei olisi väheksynyt syrjinnän kokemusta. Kuva: Agata Anttonen

Heinosen ottaessa uutta influenssarokotusta lääkäri tiedusteli, onko hänellä vaimoa. Seuraavaksi kyseltiin tyttöystävästä ja sitten kumppanista, kunnes Heinonen päätti kertoa kumppanittomuudestaan ja aseksuaalisuudestaan.

– Usein on oletuksena, jos on tiettyyn ikään tullut, että kaikilla on tai on ainakin ollut kumppani, Heinonen sanoo.

Vaikka lääkäri suhtautui tietoon asiallisesti, kertoo Heinonen tietävänsä myös aseksuaaleja, joiden seksuaalisuutta ei ole otettu todesta terveydenhuollossa. Esimerkiksi aseksuaali henkilö on voitu määrätä sukupuolitautitesteihin, vaikka hän on vakuuttanut, ettei hänellä ole ollut seksikumppaneita. Tilanteista on jäänyt nöyryytetty ja mitätöity olo.

Vääriä päätelmiä stereotyyppien pohjalta

Jos ammattilaisella ei ole tietoa seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä, saattaa hän yksinkertaisesti välttää asiasta puhumista tai tehdä vääriä päätelmiä esimerkiksi stereotyyppien pohjalta. Tahaton syrjintä satuttaa potilasta, joka on usein jo valmiiksi haavoittuvaisessa asemassa.

– Ystäväni sateenkaariperhe on pitkälti joutunut kokemuskouluttamaan jokaisen tapaamansa neuvolan työntekijän käynteihin varatulla ajalla, Laukkanen huokaa.

Lue myös: Naispari yritti sitkeästi yhtä lasta, mutta saikin kerralla kaksi – nyt äidit tubettavat kaksosperheen arjesta ja toivovat, ettei Sulon ja Elsin tarvitse koskaan selitellä sateenkaariperhettä
 

Terveydenhuollossa erityisen vaikeassa asemassa ovat sukupuolivähemmistöjen edustajat, jotka tarvitsevat sukupuolenkorjaushoitoja. Nämä hoidot kaipaavat paljon kehittämistä, Laukkanen ja Heinonen muistuttavat.

"On todella vaikea löytää esimerkiksi terapeuttia, joka ei väheksy syrjinnän kokemusta"

Tutkimusten mukaan sateenkaarinuoret kohtaavat keskimääräistä enemmän syrjintää, kiusaamista ja huonoa kohtelua, jotka altistavat mielenterveyden ongelmille ja itsemurha-ajatuksille. Yllättäen apua ongelmiin on hankala saada, sanoo Laukkanen.

– On todella vaikea löytää esimerkiksi terapeuttia, joka ei väheksy syrjinnän kokemusta.

Laukkasen mukaan vähemmistöpiireissä jaetaan vinkkejä sateenkaariasioihin perehtyneistä ammattilaisista. Hänelle itselleen sopiva terapeutti löytyi vasta neljännellä kerralla, koska muiden kanssa syrijintäkokemukset kuitattiin lähinnä sanoilla ”älä välitä siitä”.

– Jos joku kertoo syrjinnästä, se on helppo nähdä itseen kohdistuvana syytöksenä, mutta olisi tärkeä nähdä kokemus laajasti yhteiskunnan tasolla, jotta voimme muuttaa tilannetta.

Anni Juusola
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi