Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ainakin kolme kaupunkia Suomesta hakee kulttuuripääkaupungiksi – "Jokainen kaupunki voi vain voittaa"

Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungeista toinen valitaan Suomesta. Kolmella kaupunkiseudulla hakuvalmistelut ovat jo vauhdissa.

Savonlinna on koko Itä-Suomen hakijakaupunki Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi. Aluetta yhdistää Saimaan vesistö ja hakuprosessin nimikin on Saimaa-ilmiö. Kuva: Minna Raitavuo

Ainakin kolme kaupunkia Suomesta hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Hakuvalmistelut ovat vauhdissa Oulussa, Tampereella ja Savonlinnassa.

– Hakemuksia ei vielä ole tullut, mutta tiedossa on, että ainakin nämä kolme kaupunkia valmistelevat hakemusta, kertoo neuvotteleva virkamies Iina Berden opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Hakuaikaa on ensi toukokuuhun saakka, joten ainakin periaatteessa myös lisää kaupunkeja voi tulla hakijoiksi.

– Kulttuuripääkaupungiksi valinnan ratkaisee se, kenellä on kiinnostavin vuoden mittainen kulttuuriohjelma, ei se, miten varhaisessa vaiheessa hakuvalmistelut ovat käynnistyneet tai miten valmis ohjelma on, sanoo Berden.

Kulttuurikaupungit vuodelle 2026 valitaan Suomesta ja Slovakiasta. Lopullinen kaupunkien valinta tehdään vajaan kahden vuoden päästä.

Hyvän hakemuksen tekeminen vaatii aikaa

EU:n komission nimittämässä kulttuuripääkaupunkihaun asiantuntijapaneelissa vuosina 2016–18 mukana ollut Pauli Sivonen arvioi, että mahdollisilla uusilla hakijoilla on jo todella kiire.

– Hyvän hakemuksen tekeminen vaatii aikaa, sanoo Serlachius-museoiden johtajana Mänttä-Vilppulassa toimiva Sivonen.

Sivonen oli mukana valmistelemassa Mäntän hakemusta vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi. Nyt hän on mukana Tampereen hakuprosessissa, jossa Mänttä-Vilppula on pääkuntakumppanina.

Hakemuksessa on vastattava huolellisesti hyvin yksityiskohtaisiinkin EU:n laatimiin kysymyksiin. Se ei kuitenkaan riitä.

– EU:n kysymyssetti asettaa hakijat tiettyyn muottiin, mutta lisäksi pitää olla originelli. Hakijakaupungilla täytyy olla jotain uutta annettavaa taiteessa ja kulttuurissa, neuvoo Sivonen.

Laajemmat seutukunnat hakemusten takana

Savonlinnan ja Tampereen hakuprosesseissa on mukana kaupunkeja laajempi seutukunta. Savonlinnan Saimaa-ilmiön takana ovat Vuoksen vesistön yhdistämät Itä-Suomen maakunnat. Tampereen hakemuksessa on mukana 16 ympäröivää kuntaa.

EU:n kulttuuripääkaupunkihakua koskevien sääntöjen mukaan vain yksi kaupunki voi saada kulttuuripääkaupunki-tittelin mutta laajempi alue voi siitä hyötyä.

– Koska kulttuuripääkaupunki-instituutio on jo vanha, isot eurooppalaiset kulttuurikaupungit, esimerkiksi Ateena ja Amsterdam, ovat jo olleet kulttuuripääkaupunkeina. Jo pitemmän aikaa trendinä on ollut se, että hakijakaupunkia ympäröivän maakunnan rooli on tärkeä, sanoo Sivonen.

Berdenin mukaan pienemmillä kaupungeilla resurssit eivät yksin edes riitä hakuprosessiin ja kulttuuripääkaupunkina toimimiseen. Kulttuuripääkaupunkivuoden kustannukset nousevat useisiin miljooniin euroihin, ja myös hakuprosessista aiheutuu kustannuksia.

– Kulttuuripääkaupunkivuonna tapahtumia voidaan järjestää vaikka viikoittain eri kaupungeissa, Berden sanoo.

Savonlinna ainoa täysin uusi hakijakaupunki

Hakuvalmisteluja nyt tekevistä kaupungeista Savonlinna on ainoa uusi hakijakaupunki. Oulu ja Tampere sekä Tampereen hakijakumppani Mänttä, nykyisin Mänttä-Vilppula, hakivat kulttuuripääkaupunkititteliä jo vuodelle 2011. Tuolloin valinta osui Turkuun. Muita hakijoita olivat Jyväskylä, Lahti ja Rovaniemi.

Suomen ensimmäinen kulttuuripääkaupunki oli silloisten ministerien päätöksellä Helsinki vuonna 2000, jolloin kulttuuripääkaupunkeja oli peräti yhdeksän. Uuden vuosituhannen kunniaksi kaikki hakijat saivat toimia kulttuuripääkaupunkeina.

Kaikki kaupungit hyötyvät hausta

Kulttuuripääkaupunkihausta hyötyvät myös muut kuin tittelin saavat kaupungit. Esimerkiksi Mänttä oli hiipuva teollisuuspaikkakunta, jossa vuoden 2011 kulttuuripääkaupunkihaku kiihdytti jo alkanutta kulttuuri- ja taidebuumia. Kulttuuripääkaupunkihaun jälkeen matkailu alueella on kasvanut räjähdysmäisesti.

– Alueella käy nykyisin yli 100 000 matkailijaa vuodessa, ja he tulevat tarkoituksella Mänttään, sillä Mänttä ei todellakaan ole minkään matkan varrella. Tänne tullaan Helsingistä 300 kilometriä metsään, naurahtaa Sivonen.

Myös Berdenin mukaan hakuprosessista hyötyvät kaikki hakijakaupungit.

– Jokainen kaupunki voi vain voittaa. Hakuprosessissa käydään keskustelua kulttuurista ja taiteesta, kaupungin profiilista ja kansainvälistymisestä, mikä hyödyttää kaupunkeja joka tapauksessa.

Kulttuuripääkaupunki

EU:n näkyvin kulttuurituen muoto

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja on nimetty vuodesta 1985 lähtien. Kulttuuripääkaupungit on EU:n näkyvin kulttuurituen muoto.

Vuodesta 2009 lähtien on nimetty vuosittain kaksi kaupunkia Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Vuodesta 2021 lähtien kahden kaupungin lisäksi valitaan kolmen vuoden välein yksi kaupunki EU:n hakijamaasta.

Tänä vuonna kulttuuripääkaupunkeja ovat Italian Matera ja Bulgarian Plovdiv, ensi vuonna Kroatian Rijeka ja Irlannin Galway.

Vuoden 2021 kulttuuripääkaupunkeja ovat Romanian Timisoara, Kreikan Elefsina ja EU:n hakijamaan Serbian Novi Sad. Vuonna 2022 titteliä kantavat Liettuan Kaunas ja Luxemburgin Esch ja vuonna 2023 Unkarin Veszprém.

Vuoden 2024 kulttuuripääkaupungit valitaan Virosta, Itävallasta ja EU:n hakijamaasta tai EFTA/EEA-maasta. Vuoden 2025 kulttuuripääkaupungit valitaan Saksasta ja Sloveniasta ja vuoden 2026 Suomesta ja Slovakiasta.

Hakemus vuoden 2026 suomalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi pitää toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriöön 5. toukokuuta 2020 mennessä. Hakemukset arvioi riippumaton, 12-jäseninen eurooppalainen asiantuntijaraati.

Valintamenettely on kaksivaiheinen. Raati valitsee hakijoista jatkoon pääsijät kesäkuussa 2020. Tämän jälkeen hakijat vielä täydentävät hakemuksiaan.

Kulttuuripääkaupungin nimittää asiantuntijaraadin suosituksen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö kesällä 2021.

Asiantuntijaraati seuraa, valvoo ja tukee valitun kaupungin valmistautumista kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Valittu kaupunki saa kulttuuripääkaupunkivuoden alussa 1,5 miljoonan euron EU-rahoitteisen palkinnon, mikäli kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelut ovat edenneet suunnitelmien mukaan.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi