Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vasemmistoliitto torjuu kokoomuksen työllistämiskeinot ja kepin – Pekonen tuo omat ehdotuksensa budjettiriiheen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja ryhmäjohtaja Paavo Arhinmäki tulivat polkupyörillä ministeriryhmän kesäkokoukseen Helsingistä Porvooseen. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Vasemmistoliiton ministerit torjuvat oppositiossa olevan kokoomuksen työllistämiskeinot. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen arvioi ehdotuksia tyypillisen kokoomuslaisiksi, jotka aina heikentävät työttömyysturvaa.

Kokoomus ehdotti keskiviikkona työllisyysasteen nostamiseksi muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista.

–  Suhtaudun siihen kriittisesti. Se ei ole hallituksen työkalupakissa, Pekonen sanoo.

Pekonen myös torjuu kokoomuksen ehdotuksen paikallisen sopimisen lisäämisestä, koska se on jo tällä hetkellä mahdollista.

– Mutta se riippuu, mistä sovitaan ja miten sovitaan. Paikallista sopimista voidaan harjoittaa työpaikoilla erityisesti silloin, kun sovitaan työehtosopimuksia paremmista työehdoista. Lähden kuitenkin siitä, että sopimukset ovat työntekijän turva ja silloin on hyvä, että niistä on sovittu keskitetysti.

Eläkeputkilinjaus auki

Kokoomus myös esittää sekä työttömyysputkeksi tai eläkeputkeksi kutsutun mahdollisuuden poistamista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson totesi ministeriryhmänsä kesäkokouksessa Porvoossa keskiviikkona, että työmarkkinajärjestöjen eläkeputkilinjaus on asia, johon otetaan kantaa, kun se tulee hallituksen käsittelyyn. Andersson totesi, ettei asiaan ole vielä otettu kantaa.

"Mitä ollaan korvaamassa"

Pekonen pitää hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta vaativana, mutta hän uskoo, että siihen päästään ilman keppiä.

– Uskon siihen, että on kaikki edellytykset löytää sellaisia toimia, joilla työllisyysastetta voidaan nostaa järkevillä keinoilla ilman, että ihmisiä tarvitsee rangaista.

Pekonen pitää hallitusohjelman kirjausta aktiivimallista "vähän kompleksisena", kun siitä sanotaan, että korvaavien toimien tulee olla työllisyysvaikutuksiltaan samanlaisia.

– Koko ajan vedotaan monesta suunnasta, ettei ole korvaavia toimia, mutta kukaan ei tiedä, mitä ollaan korvaamassa.

Pekonen lupaa korvaavia toimia

Pekonen lähetti aktiivimallin purkamisen lausuntokierrokselle viime viikolla. Pekonen lupaa tuoda sen tilalle uusia työllistämiskeinoja hallituksen budjettineuvotteluihin syyskuussa.

– Kun aktiivimallia ruvettiin suunnittelemaan, työllisyysvaikutusten arvio on ollut 2 800–8 000 työpaikkaa, Pekonen sanoo ja jatkaa.

– Minä pystyn kyllä sellaiset toimet tuomaan valtiovarainministeri Mika Lintilälle (kesk.) budjettiriiheen.

Pekonen lupaa luoda esityksiä korvaavista uusista työpaikoista ilman lisärahaa, mutta vielä hän ei suostu kertomaan konkreettisista toimista.

– Ne käydään läpi budjettiriihessä, ja olen omassa ministeriössäni etsimässä erilaisia toimia ja tuon ne neuvottelupöytään.

Andersson varautuu elvyttämään

Andersson haluaa hallituksen varautuvan elvytykseen, jos taloustaantuma uhkaa. Hän muistutti, että talouden taantuman varalta hallituksen pitäisi olla tarvittaessa valmis elvyttämään.

– Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla varaudutaan myös ennustettua heikompaan kasvuun. Yksi näistä, joka on meille keskeinen, on vastasyklisen finanssipolitiikan mahdollistaminen taantuman sattuessa, Andersson sanoi puheessaan.

Koulutukseen panostetava

Vasemmistoliiton ministerit ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki painottivat puheenvuoroissaan koulutuksen ja sosiaaliturvauudistuksen merkitystä maan työllisyystilanteen vahvistamiseksi.

Andersson pohjusti syyskuun budjettiriihtä muistuttamalla, että investoinnit koulutukseen ovat elinehto Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle. Hän huomautti, että koulutustason nousu on päässyt pysähtymään ja vaati koulutusinvestointeihin uutta kunnianhimon tasoa.

60 miljoonaa ensi vuonna

Andersson sanoo puolueensa näkemyksen olevan, että ensi vuoden budjetissa korkeakouluille suunnattujen lisämäärärahojen tulisi olla hallitusohjelman mukaiset 60 miljoonaa euroa.

Anderssonin mukaan kyseessä lienee jonkinlainen väärinymmärrys siinä suhteessa, että joissakin ministeriöissä on käsitys, että rahojen jaksotuksesta ei ole hallitusneuvotteluissa sovittu.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi