Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sienikesä on ollut ankea – sieniväki sadatellut kun ei sadellut

Sienisato on tänä vuonna jäämässä kokonaisuutena niukaksi, mutta sateet voivat tuoda hyvän syksysienisadon. Kuvassa kanttarelleja eli keltavahveroita. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Vielä heinäkuun puolivälissä sienisadosta odotettiin monipuolista, mutta sen jälkeen kuivuus muutti kuvan. Sienisato on jäämässä kokonaisuutena niukaksi, satokaudesta on menetetty puolitoista kuukautta, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Risto Jalkanen.

Sieniämpäriä ei kuitenkaan kannata heittää vielä nurkkaan.

– Sadesyksy voisi vielä tuoda hyvän sienijakson niillä lajeilla, jotka kypsyvät pääosin loppukesästä tai syksyllä. Esimerkiksi suppilovahvero ei välitä pikkupakkasista, se saattaa antaa satoa vielä marraskuussa, Jalkanen rohkaisee.

Tähän asti sienikesä on ollut niiden ystäville ankea.

– Maasto on ollut harvinaisen tyhjä. Vain yksittäisiä sieniä on noussut, tutkija linjaa.

Hyvälle tai edes keskinkertaiselle sienivuodelle on Jalkasen mukaan ominaista se, että eri sienilajien sadon määrät vaihtelevat vuosittain. Kuivina kesinä vaihtelu ei toteudu: kaikki sienilajit jäävät vähiin.

Ukkoskuurot turhia sienille

Elokuun puolivälistä alkaen sää on kuitenkin suosinut sienien kasvua.

– Nyt on sadellut viikon päivät. Potentiaalia on vielä siihen, että sieniä tulisi. Tällä hetkellä on hyvä myös se, että yöt ovat olleet lämpimiä.

Vaikka sadetta tulisikin, sienien kannalta on Jalkasen mukaan iso merkitys sillä, millä tavoin vettä maahan sataa.

– Maan pitää kastua kunnolla. Siihen vaaditaan pitkää, mieluummin hiljaista sadetta. Ukkoskuurot ovat suurin piirtein pahin mahdollinen sade sienten kannalta: vesi virtaa pois eikä kastele maaperää paljoakaan.

Joidenkin sienilajien kasvulle viileys on paha jarru.

– Viileä sää hidastaa merkittävästi ravinteiden kulkeutumista maaperässä. Mitä alhaisempi lämpötila, sitä vähemmän puut yhteyttävät. Sienet taas saavat puiden kautta ravintonsa, Jalkanen kertoo.

Viileys ei vie satoa kokonaan, mutta herkemmät sienilajit reagoivat kylmään säähän. Tällaisia ovat ainakin keskikesän lajit haperot ja kangastatti.

Maahantuonti vähäistä

Ulkomaisia sieniä ei Jalkasen mukaan ole tuotu maahan kovinkaan paljon edes Suomen kehnoina sienivuosina.

– Virolaisia kantarelleja on ollut myynnissä Suomessa. Meiltä puolestaan viedään ulkomaille tuoksuvalmuskaa Japaniin, hyvällä hinnallakin. Lisäksi hyvinä sienivuosina viedään herkkutattia suuria määriä Italiaan.

Suomen ruokasienisadosta on takavuosina jäänyt iso osa mätänemään metsiin varsinkin maan länsiosissa. Paljon jää yhä keräämättä, mutta parempaan suuntaan on Luken erikoistutkijan mukaan menty.

– Nykyisin sieniä syödään myös muualla kuin perinteisellä sieniruoka-alueella Itä-Suomessa, Jalkanen sanoo.

Luken mukaan runsassatoisena vuonna ruokasieniä kerätään talteen jopa noin 16 miljoonaa kiloa, heikoimpina sienivuosina vain kolmisen miljoonaa kiloa.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi