Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomalaistutkimus: Nuoruuden vakavalla mielenterveyden häiriöllä yhteys alhaisiin tuloihin ja työttömyyteen aikuisena

Nuoruuden vakava mielenterveyden häiriö vaikeuttaa tutkimuksen mukaan työelämää aikuisena. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa sairaalahoitoa vaatineet mielenterveysongelmat vaikeuttavat työelämässä pärjäämistä aikuisena, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Suomalaistutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaana mielenterveyshäiriön takia sairaalahoidossa olleilla on huomattavasti heikommat näkymät työmarkkinoilla kuin muulla väestöllä.

– Jos nuoruudessa 15–25-vuotiaana on ollut sairaalahoidossa mielenterveysongelman vuoksi, on se yhteydessä myöhempiin heikkoihin ansiotuloihin ja pienempään todennäköisyyteen hankkia toisen tai korkeamman asteen tutkintoa, kertoo tutkijatohtori Christian Hakulinen Helsingin yliopistosta.

Vakavat mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä alhaisten tulojen ja koulutuksen lisäksi työttömyyteen.

Mielialahäiriöiden takia sairaalahoidossa olleista vajaa puolet oli töissä 25 ikävuoden jälkeen. Matalin työllisyysaste oli niillä, jotka olivat olleet sairaalahoidossa skitsofrenian takia.

– Nämä ovat kuormittavia häiriöitä. Henkilöllä ei lähtökohtaisesti ole ajatuksena se, miten hän suoriutuu töistä parhaalla mahdollisella tavalla, vaan ennemmin huoli omasta voinnista ja pärjäämisestä. Väistämättä töissä tai opiskelussa suoriutuminen vaikeutuu, Hakulinen sanoo.

Ansiotulot merkittävästi pienemmät

Tutkimuksen mukaan nuoruudessa vakavista mielenterveysongelmista kärsineiden ansiotulot myöhemmin elämässä olivat matalat eivätkä ne juuri nousseet. Yli puolella ei ollut mitään ansiotuloja tutkimuksen seurannan aikana.

Hakulisen mukaan vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsineiden mediaanitulot olivat keskimäärin noin 6 000 euroa vuosittain. Muun väestön vuosittaiset mediaanitulot nousevat 15 000 eurosta 30 000 euroon väestön ikääntyessä.

Hakulisen mukaan helppoja ratkaisuja ei ole. Tärkeää olisi antaa yksilöille tukea siihen, että voinnin salliessa he voisivat osallistua koulutukseen tai työelämään.

Rekisteriaineistoja hyödyntävässä tutkimuksessa oli yli kaksi miljoonaa ihmistä, jotka asuivat Suomessa vuosina 1988–2015. Tutkittavia seurattiin 25–52-vuotiaina.

Acta Psychiatrica Scandinavica -lehdessä julkaistun tutkimuksen ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Palkansaajasäätiö.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi