Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kaasuautojen määrä on kolmessa vuodessa yli nelinkertaistunut – kaasuautolla ajava lahtelainen taksikuski saa asiakkailta kiitosta luontoystävällisen auton käytöstä

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tuoreiden tilastojen mukaan kaasuautojen määrä on kovassa kasvussa, joskin lähtötaso on ollut vaatimaton.

Taksinkuljettaja Jari Salanderin mukaan asiakkaat ovat kaasuautosta mielissään. Kuva: Antti Yrjonen
Rauno Naukkarinen osti kaasuauton kolme kuukautta sitten ja on tyytyväinen hankintaansa. Kuva: Timo Filpus

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tuoreiden tilastojen mukaan kaasuautojen määrä on kovassa kasvussa, joskin lähtötaso on ollut vaatimaton. Kun vuoden 2016 toisella neljänneksellä kaasuautoja oli 1633, tämän vuoden puolivälissä niitä oli jo 6884. Kolmessa vuodessa määrä on nelin- ja viidessä vuodessa kuusinkertaistunut.

Suurena syynä kaasuautojen yleistymiseen ovat pienet päästöt. Ekoautojen kesken taas kaasuauto on hyvin edullinen.

– Kuluttajilla alkaa olla valikoimaa. Sähköautot ovat useimmille liian kalliita, eikä käytettyjen autojen akkujen kunnosta tiedä, sanoo Kaasuautoilijat ry:n varapuheenjohtaja Deniz Söderström.

Kehitys todennäköisesti jatkuu samaa tahtia tai kiihtyy, sillä valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) tuoreessa talousarvioesityksessä fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään 250 miljoonalla eurolla.

Maakaasu on fossiilista mutta biokaasu ei. Valtaosa Suomessa käytetystä biokaasusta on kotimaassa esimerkiksi ruuantähteistä tehtyä. Asiantuntijat pitävät biokaasulla käyvää kaasuautoa kaikkein ekologisimpana vaihtoehtona – jos ei huomioi auton ostamatta jättämistä.

– Tankkausasemillamme yli puolet henkilöautoista tankkaa biokaasua, Gasumin viestinnästä vastaava johtaja Olga Väisänen kertoo.

Kaikki kaasuautot kulkevat niin maa- kuin biokaasulla, sillä lopputuote on samalaatuista metaania. Autoissa on myös bensatankki, sillä kaasuasemaverkosto on vasta kasvamassa ja kaasuauto tarvitsee käynnistysvaiheessa hitusen bensiiniä.

Harva kaasuautoilija silti ajaa bensiinillä, sillä kaasu on selvästi halvempaa. Vertailuhinta bensaan on maakaasulla 0,81 euroa ja biokaasulla 0,97 euroa litralta. Esimerkiksi halvimman 95E10-bensiinin keskihinta Helsingissä oli viime perjantaina 1,55 euroa litralta.

Gasum avaa tämän kuun aikana 33. asemansa Seinäjoelle. Sen jälkeen Suomessa on kaikkiaan 46 asemaa, joista pohjoisimmat ovat Oulussa. Esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa ei kuitenkaan ole vielä asemaa.

Ajaminen puolet halvempaa

Yksi Suomen suosituimmista kaasuasemista on Lahden Launeella. Autoja ajaa tankille tasaisena virtana, niin myös lahtelainen Rauno Naukkarinen. Hän osti kaasuautonsa, Volkswagen Caddyn, kolme kuukautta sitten.

– Ystävällä on ollut kaasuauto jo varmaan kuusi vuotta, ja hän aina kehui, kuinka vähän se kuluttaa. Sitten aloin katsella tarjontaa.

Hänen ostopäätökseensä vaikutti niin ekologisuus kuin ekonomisuuskin.

– Sekä että. On se tietysti puhtaampi ajaa, ja tämä vie yläkanttiin noin kuusi kiloa kaasua sadalla kilometrillä. Se maksaa noin kahdeksan euroa. Eli on tämä noin puolet halvempaa.

Kaasuautoissa on sekä kaasu- että bensiinitankki. Kuva: Antti Yrjonen

Hänen mukaansa auto ei maksanut ostettaessa sen enempää kuin vastaava bensa- tai dieselauto. Käyttövero vain oli pienempi kuin vastaavassa dieselmallissa.

Ajettavuudessa ei Naukkarisen mukaan ole mitään eroa. Ainoa negatiivinen puoli hänen Caddyssään on bensatankin pienuus.

– Kaasulla ajaa peräti 700 kilometriä, mutta bensatankki on vain 13 litraa. Jos lähtisi Oulun yläpuolelle, missä ei ole asemia, pitäisi olla kanistereita takana, Naukkarinen naurahtaa.

Taksi mainostaa biokaasulla

Asemalle ajaa myös kuljettaja Jari Salander Taksi Priimasta.

– Auto on miellyttävä ajaa. Pääsee taloudellisesti pitkälle. Asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä siihen, että on luontoystävällinen auto. Monet ovat olleet yllättyneitä siitä, kuinka normaalilta kaasuauto tuntuu.

Taksin kyljessä mainostetaan sitä, että kyseessä on ilmastoystävällinen kulkuneuvo.

Salander on törmännyt kaasuautoa koskeviin ennakkoluuloihin.

– Jotkut ovat luulleet, ettei tällä voi ajaa muutamaa sataa kilometriä pidemmälle. Tankillisella pääsee kuitenkin yli tuhat kilometriä, kun oikein pihistelee. Tällä viikolla ajoin Venäjän rajalle ja takaisin, tilataksia ajava Salander sanoo.

Lue myös: Lahden Talojen kaasuautot kulkevat asukkaidensa biojätteellä
 

Hänen mielestään tankkausasemiakin on ihan riittävästi – etenkin Etelä-Suomessa.

Positiivista palautetta on tullut asiakkailta siitäkin, etteivät moottoriäänet kuulu juuri ollenkaan.

– Jotkut ovat kuvitelleet, että kaasuauto pitää kovaa ääntä, rähisee ja pahisee. Mutta ei tästä kuulu kuin rengasäänet, Salander sanoo.

Asiakkaat eivät ole nostaneet turvallisuusasioita puheeksi. Suomessa ei olekaan tapahtunut kaasuun liittyviä onnettomuuksia.

Kaasuautot

Skodat ja Seatit suosituimpia

Vuonna 2018 Suomeen rekisteröitiin 1161 uutta kaasuautoa.

Suosituimmat kaasukäyttöiset henkilöautomallit olivat vuodenvaihteessa Skoda Octavia (536 kpl), Seat Leon (150 kpl) ja Seat Ibiza (104 kpl).

Tavallisen bensiini- tai dieselauton voi muuttaa kaasuautoksi.

Bensiiniauton muutostyö myös kaasulla toimivaksi maksaa autosta riippuen 2 000–4 000 euroa. Dieselauton muutostyö maksaa enemmän.

Valtio myöntää kaasuautojen muutostöille 1000 euron muutostuen aina vuoteen 2021 asti. Niinpä 2000 euron muutostyö maksaa käytännössä 1000 euroa.

Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat 199 tonnia gigwattitunnilta, kun öljyllä ne ovat 285. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat Gasumin mukaan nolla.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi