Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Elokuu näkyy piikkinä avioerotilastoissa – myös avoliitto, puolisoiden työttömyys ja kaupungissa asuminen lisäävät eroriskiä

Suomalaisten eronneisuus on korkeaa. Avoliitto kariutuu todennäköisesti jo ensimmäisen vuoden aikana.

Viime vuonna 13 116 avioliittoa päättyi eroon. Määrä on ollut vähenevä viime vuosina. Kuvituskuva arkistosta. Kuva: Susanna Manu

Lomalle lähtiessä odotukset ovat korkealla: vihdoinkin laatuaikaa puolison kanssa. Todellisuus voi olla toinen, kun kiireisessä arjessa väistetyt ongelmat nousevat esiin ja vain pahenevat. Odotukset eivät täyty, riidat kärjistyvät ja yhteinen loma voi päättyä avioerohakemuksen jättämiseen.

Edellä kuvattu tapaus on Turun yliopiston akatemiatutkijan Marika Jalovaaran mukaan yksi mahdollisista eropäätökseen vaikuttavista tapahtumakuluista.

Hän on tutkinut paljon avio- ja avoeroja sekä perhedynamiikkaa.

– Elokuu ja tammikuu korostuvat avioerohakemusten jättämisessä. Taustalla on erilaisia syitä. Eroa saatetaan suunnitella jo ennen lomia, mutta hakemuksen jättämistä lykätään.

Joulua pidetään yhteisöllisenä perhejuhlana, jota ei haluta pilata kertomalla avioeropäätöksestä. Tilanne voi olla sama kesällä, jos perhe on esimerkiksi varannut lomamatkan. Jalovaaran mukaan eroamista harkitsevat saattavat toivoa, että asiat kääntyisivät parempaan suuntaan loman aikana.

Avioerojen määrät hienoisessa laskussa

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 avioeroja on myönnetty eniten elokuussa, 1 254 kappaletta. Toisella ja kolmannella sijalla ovat toukokuu ja tammikuu. Elokuun nousuun voi vaikuttaa se, että tammikuussa eroa hakeneilla puolen vuoden harkinta-aika on tullut täyteen.

– Avioerot myönnetään käräjäoikeuksissa ja viranomaisprosessit nytkähtävät eteenpäin elokuussa, kun väki palaa kesälomilta.

Avioeroja myönnettiin viime vuonna eniten elokuussa. Ilmiö näkyy myös edellisvuosien luvuissa, kun tarkastellaan aviopareja, joissa puolisot ovat eri sukupuolta. Samaa sukupuolta olevien parien eroja on huomattavasti vähemmän. Kuva: Anssi Hietamaa

Loma voi vauhdittaa eroprosessia. Jalovaara kertoo, että tutkimuksissa on lisäksi löydetty monia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä suurempaan avioeron todennäköisyyteen. Näitä ovat muun muassa nuorella iällä avioituminen, puolisoiden työttömyys, kaupungissa asuminen, aiempi avioero ja puolisoiden suuri ikäero, etenkin jos vaimo on vanhempi.

– Mikään tekijä ei automaattisesti johda avioeroon tai estä sitä, Jalovaara täsmentää.

Viime vuonna päättyi 13 116 avioliittoa. Vertailtaessa maakuntia avioerojen ja väkiluvun mukaan järjestys on lähes sama. Ainoastaan Pohjanmaan sijoitus muuttuu yli kolmella sijalla: väkiluvun perusteella Pohjanmaan sijoitus on 10. ja avioerojen perusteella vasta 16. Päijät-Häme on molemmissa listauksissa kahdeksantena.

Avioerojen määrät ovat olleet laskusuunnassa parin viime vuoden ajan, mutta Tilastokeskuksen mukaan muutos on ollut niin pientä, ettei kyse ole ilmiöstä.

Ulkopuolinen tuki ja paine voivat ylläpitää avioliittoa

Erojen kokonaismäärään eivät sisälly samaa sukupuolta olevien parien avioerot. Maaliskuussa 2017 voimaan tulleen avioliittolain myötä samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton, eikä erillisiä parisuhteiden rekisteröintejä enää tehdä.

Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että naisparit ovat vuodesta 2004 asti eronneet enemmän kuin miesparit. Avioero myönnettiin viime vuonna kuudelle miesparille ja 23 naisparille. Lisäksi 32 miesparia ja 71 naisparia erosi rekisteröidystä parisuhteesta.

Jalovaaran mukaan Ruotsissa ja Norjassa tapausmäärät ovat suurempia ja sukupuoliero on samansuuntainen.

Avioliitto on voimakkaan sitoutumisen symboli. Turun yliopiston akatemiatutkija Marika Jalovaara

Hän kertoo, että muun muassa sosiaalinen tuki ja paine noudattaa normeja ovat avioliittoja kannattelevia tekijöitä, jotka ylläpitävät liittoa. Tuki ja paine voivat vaikuttaa avioliiton jatkumiseen silloinkin, kun itse ei olisi kovin tyytyväinen parisuhteeseensa.

– Samaa sukupuolta olevilla puolisoilla tällainen konservatiivinen tuki ja paine voi olla vähäisempää.

Heterosuhteista tehtyjen tutkimusten perusteella naiset ovat miehiä herkempiä reagoimaan parisuhteen ongelmiin ja hakemaan ratkaisua tilanteeseen. Se saattaa selittää, miksi naisparien eroaminen on yleisempää kuin miesparien.

Karttakuva kertoo, kuinka monta eronnutta naista on ollut maakunnittain vuonna 2018. Eronneiden miesten ja naisten määrä ei ole sama, sillä Tilastokeskus huomioi vain sen osapuolen, joka asuu vakinaisesti Suomessa. Erot määrissä eivät kuitenkaan ole huomattavia. Kuva: Anssi Hietamaa

Neljässä Euroopan unionin maassa erotaan enemmän kuin Suomessa

Suomalaisten eronneisuusluku on Euroopan unionin korkeimpia.

Eurostatin tilastoissa avioerojen määrä suhteutetaan koko väestöön. Tällöin Suomen luku on 2,4 avioeroa 1 000 henkilöä kohden. Viime vuoden lukuja tarkasteltaessa eronneisuus on korkeampaa ainoastaan Baltian maissa ja Tanskassa. Ruotsi ja Tšekki ovat tasoissa Suomen kanssa.

Jalovaaran mukaan Suomen korkeiden erolukujen yhtenä syynä voi pitää sitä, että puolisot ovat useimmiten taloudellisesti riippumattomia toisistaan.

– Huonossa liitossa ei tarvitse pysyä taloudellisista syistä.

Kynnys erota avoliitosta on matala

Eurostatin ja Tilastokeskuksen luvut eivät huomioi avoeroja. Marika Jalovaara on tutkinut myös avoliittoja ja niiden päättymistä. Viime vuonna julkaistussa tutkimusartikkelissa Jalovaara selvitti yhdessä kollegansa kanssa, että avoliitoissa eroriski on moninkertainen avioliittoihin verrattuna. Tutkimustulosten mukaan avoliitto kariutuu todennäköisimmin heti ensimmäisen vuoden aikana.

– Avoliitossa ei ole avioliiton kaltaista kuherruskautta. Myös kynnys erota on matalampi, kun ei ole pidetty isoja juhlia Suomenlinnassa, Jalovaara sanoo ja nauraa.

Jalovaara korostaa, että avio- ja avoliitot ovat liittojen eri vaiheita, eivät erillisiä liittotyyppejä. Avoliitto on ikään kuin testiliitto, joka karsii suuren osan pareista, ennen kuin he avioituvat.

– Avioliitto on voimakkaan sitoutumisen symboli. Suomi on pohjoismaisessa vertailussa edelleen konservatiivinen maa, jossa avioliitolla on vahva asema.

Henrika Havumäki
henrika.havumaki@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi