Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Päästöoikeuden hinta hipoo jo kolmeakymmentä euroa – "Raja voi mennä pian rikki"

Huutokauppatuloista kertyy valtiolle yli 200 miljoonan euron potti.

Päästöoikeuden hinnannousu kurittaa etenkin kivihiiltä käyttäviä laitoksia. Kuva: Riikka Kaakkurivaara

Päästöoikeuden hinta EU:n päästökaupassa hipoo jo 30 euron rajaa. Enimmillään hinta oli heinäkuun viimeisessä huutokaupassa 29,46 euroa. Viimeisin noteeraus on 26,41 euroa.

– 30 euron raja voi pian mennä rikki, arvioi teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hinnan nousu alkoi viime vuoden alkupuolella, jolloin hinta oli vielä alle 10 euroa.

– Keskeinen tekijä hinnannousun taustalla on markkinavakausvaranto, jolla markkinoilta leikataan pois päästöoikeuksien ylijäämää. Markkina on ennakoinut sitä, että päästöoikeuksien tarjonta vähenee, kertoo markkina-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Energiavirastosta.

Markkinavakausvaranto otettiin käyttöön vuoden alusta.

– Markkinavakausvaranto vähentää vuosittain huutokaupattavia päästöoikeuksia määrän, joka vastaa 24 prosenttia arvioidusta markkinaylijäämästä. Ensimmäisinä vuosina huutokaupattava määrä leikkautuu noin 40 prosenttia, sanoo Sinnemaa.

Huutokaupan lisäksi yritykset voivat ostaa päästöoikeuksia muilta yrityksiltä. Niin sanotut hiilivuotoalat saavat päästöoikeuksia ilmaiseksi kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Myös ilmaisjaon määrä vähenee vuosittain.

Valtion huutokauppatulot nousivat ennätykseen

Päästöoikeuden hinnan nousun myötä valtiolle tuloutettavat päästökauppatuotot ovat nousseet. Viime vuonna valtio sai päästökaupasta ennätykselliset 251,8 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna valtiolle tuloutettava summa voi hieman vähentyä, koska huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä on pienempi.

– Hinnannousun myötä 230 miljoonaa voi kuitenkin mennä rikki, arvioi Tirkkonen.

Valtiolle päästökaupasta kertyvää summaa ei ole korvamerkitty.

Se vaikuttaa investointeihin. Juhani Tirkkonen, TEM

– Toissa hallituskaudella tulot ohjattiin kehitysyhteistyön ilmastorahoitukseen, mutta enää tällaista ei ole. Korvamerkitseminen on hankalaa, koska päästökaupasta kertyvää summaa on vaikea etukäteen arvioida, sanoo Tirkkonen.

Päästökaupan kompensaatiotuen jatkosta päätetään puolestaan syyskuun budjettiriihessä. Asiaa valmistelee valtiosihteerityöryhmä, joka perkaa parhaillaan muidenkin yritystukien vähentämistä.

Viime vuonna kompensaatiotukea maksettiin 27 miljoonaa euroa energiaintensiivisille teollisuuden toimialoille korvauksena päästökaupan aiheuttamasta sähkönhinnan noususta. Tukea saavia laitoksia oli 58, joista 30 toimii metsäteollisuudessa.

Keskeisin keino vähentää päästöjä

Päästökauppa on EU:ssa keskeisin keino vähentää ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Sen piiriin kuuluvat teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä EU:n sisäinen lentoliikenne. Se kattaa yli 40 prosenttia EU:n päästöistä.

Kun päästöoikeuden hinta hiilitonnia kohden nousee, päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset pyrkivät kustannusten säästämiseksi vähentämään päästöjään.

– Se vaikuttaa myös investointeihin, eli investoidaan vähäpäästöisempään tekniikkaan, sanoo Tirkkonen.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi