Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yhä suurempi osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen – Suomi silti paljon jäljessä muista Pohjoismaista

Toissavuonna varhaiskasvatuksessa oli jo lähes 71 prosenttia 1–6-vuotiaista.

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen toimintamuotoja ovat päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta. Kuva: Antti Yrjönen

Yhä suurempi osa suomalaislapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Toissavuonna varhaiskasvatuksessa olevien osuus oli jo lähes 71 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista. Ennen vuotta 2015 osallistumisaste pysytteli lähes kymmenen vuotta 62 prosentin tuntumassa.

Tiedot ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastoista.

Opetusneuvos Tarja Kahiluoto opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi kasvun takana olevan tilastointitavan muutos. Vuonna 2015 tilastoon tulivat mukaan tarkat tiedot myös palvelusetelillä hoidettavista lapsista. Aiemmin näitä ei kaikista kunnista ollut sisällytetty tiedonkeruuseen. Palvelusetelillä hoidettavia lapsia on kutakuinkin osallistumisasteen kasvun verran.

Toisaalta osallistumisaste on kasvanut myös tilastointitavan muutoksen jälkeen etenkin 2–4-vuotiaiden ikäryhmissä. Niissä kasvua on ollut kahdessa vuodessa 3–4 prosenttiyksikköä.

Jos yhä useammassa perheessä lapsiluku jää yhteen, esikoinen päätyy todennäköisesti aiemmin varhaiskasvatukseen. Opetusneuvos Petra Packalén, Opetushallitus

Opetusneuvos Petra Packalén Opetushallituksesta arvioikin, että osa kasvusta on todellista.

– Palvelusetelimalli on yleistynyt varhaiskasvatuksessa vasta viime vuosina. Monessa kunnassa palveluseteli on korvannut aiemmin ostopalveluna hankitun varhaiskasvatuksen, joka puolestaan sisältyi jo ennestään tiedonkeruuseen.

Varhaiskasvatusaste on joka tapauksessa nousussa. Vielä 1990-luvun alussa varhaiskasvatukseen osallistui harvempi kuin joka toinen lapsi.

Syntyvyyskin voi vaikuttaa

Lukuihin saattaa vaikuttaa esimerkiksi yleinen työllisyystilanne ja syntyvyyskin, pohtii Petra Packalén.

– Perinteisesti osassa suomalaisperheitä varhaiskasvatusikäisiä sisaruksia hoidetaan vanhemman ollessa vauvan/taaperon kanssa kotona. Jos yhä useammassa perheessä lapsiluku jää yhteen, esikoinen päätyy todennäköisesti aiemmin varhaiskasvatukseen. Mutta tämä siis on omaa pohdintaani.

Myös valtion toimilla voi olla vaikutusta osallistumisasteeseen.

Ainakin vuonna 2018 alkaneessa viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa viisivuotiaiden osallistumisaste on Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin mukaan noussut kokeilukunnissa enemmän kuin verrokeissa.

Suomi vielä jäljessä

Vaikka varhaiskasvatusaste on Suomessa selvässä nousussa, Suomi on kuitenkin vielä jäljessä EU-maiden keskiarvosta ja erityisesti Pohjoismaista.

EU:n tavoite on, että neljä vuotta täyttäneistä alle kouluikäisistä lapsista 95 prosenttia osallistuisi varhaiskasvatukseen. EU:n tasolla tavoite on jo saavutettu, mutta Suomella on siihen vielä matkaa. Tänä vuonna julkaistun Eurydice-raportin mukaan Suomen vertailuluku on nyt 87,8 prosenttia, muiden Pohjoismaiden yli 95 ja Vironkin lähes 93 prosenttia.

Osallistumisastetta on haluttu nostaa, koska tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä edistää koulutuksellista tasa-arvoa.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi