Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uutisanalyysi: Oppivelvollisuus on pitenemässä molemmista päistä – opintie voi velvoittaa tulevaisuuden lapsia peräti 13 vuotta

Esiopetuksen laajentamisen aikataulu on täysin avoin.

Tulevat sukupolvet saattavat aloittaa eskarin jo viisivuotiaana. Kuva: Keski-Uusimaa

Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, iso osa koulunpenkille tänä syksynä suunnanneista on oppivelvollisia täysi-ikäisiksi saakka. Pienimpien koululaisten kohdalla tämä tarkoittaa, että he ovat oppivelvollisia käytännössä 12 vuotta. Vaikka esiopetus ei virallisesti kuulu oppivelvollisuuteen, sitäkään ei enää vuodesta 2015 lähtien ole voinut jättää väliin.

Tulevat sukupolvet saattavat aloittaa eskarin jo 5-vuotiaana. Opetusministeri Li Andersson (vas.) vahvisti heinäkuun alussa Uutissuomalaiselle, että myös 5-vuotiaiden eskari olisi velvoittava.

Velvoittava opintie on siis käytännössä pitenemässä molemmista päistä.

Eskarin aikataulu auki

Esiopetuksen laajenemisen aikataulua ei tiedä vielä kukaan, kertoo ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osastolta.

– Hallitusohjelman toimeenpanoa vasta suunnitellaan ja ihan ensimmäiseksi toteutetaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen ja päiväkotien henkilöstömitoituksen heikennyksen purku, Pirhonen sanoo.

Ministeri Andersson sanoi jokin aika sitten Ylen haastattelussa, että tällä hallituskaudella esiopetuksen pidentämisestä "käydään keskustelua".

Ihan lähitulevaisuudessa kaksivuotinen eskari siis tuskin toteutuu, vaikka sitä toivoi jo edellinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Hänen aikanaan ministeriö teetti asiasta Opetushallituksella selvityksenkin. Keväällä julkaistun selvityksen mukaan kaksivuotinen esiopetus lisäisi lasten tasa-arvoa.

Oppivelvollisuus laajentumassa rivakasti

Rivakammin on etenemässä varsinainen oppivelvollisuuden pidentäminen 18-vuotiaaksi. Sitä valmistellaan OKM:ssä sillä ajatuksella, että uudistus tulisi voimaan vuonna 2021. Tämä tarkoittaa, että hallituksen esityksen täytyy olla eduskunnassa viimeistään syksyllä 2020.

Aikataulu on tiukka, mutta OKM:n ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto pitää sitä realistisena.

– Ensi keväänä pitää olla jo ratkaisumalleja. Syksyllä saadaan työ käyntiin ja kartoitetaan keskeiset avoimet kysymykset, joihin meidän pitää löytää ratkaisut. Sen jälkeen on tarkoitus ruveta käymään niitä läpi laajassa sidosryhmäyhteistyössä, Tammilehto sanoo.

Selvitettävä on muun muassa se, miten oppivelvollisuuden pidennys käytännössä toteutetaan ja minkä kaiken luetaan täyttävän oppivelvollisuutta.

– Tutkintoon johtava koulutus on pääväylä, mutta tarkoitus on rakentaa myös valmat (ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus) ja muut väylät siihen sisälle.

Pohdittava on myös sitä, kenen vastuulla on seurata oppivelvollisuuden toteutumista ja mitä laiminlyönnistä seuraa.

– Hallitusohjelmassa on selkeät kirjaukset tavoitteista. Seuraava vaihe on hakea keinot, joilla tavoitteet toteutuvat.

Puolesta ja vastaan

Oppivelvollisuuden laajentaminen on saanut osakseen kipakkaakin kritiikkiä. Isoin kohu kuitenkin laantui jonkin verran, kun hallitusohjelmassa luvattiin rahaa paitsi oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksiin myös ohjaukseen ja oppilashuoltoon jo peruskoulussa.

Jälkimmäistä on kaivattu, sillä koulupudokkaiden ongelmat alkavat usein jo peruskoulussa. Aukkoja osaamisen perustuksissa on vaikea paikata siinä vaiheessa, kun niiden päälle pitäisi rakentaa esimerkiksi ammattiosaamista. Koulutuksen ulkopuolelle jäävillä on usein myös terveysongelmia.

Kritiikin vaimenemiseen on myös käytännönläheinen syy: jo päätetystä asiasta ei kannata jäädä jupisemaan vaan pyrkiä vaikuttamaan sisältöön.

Vaikka monessa puheenvuorossa on epäilty pakon olevan huono motivaattori, nuoret itse tuntuvat ajattelevan toisin. Nuorisobarometri 2017:ssä enemmistö nuorista, jotka itse ovat jossain vaiheessa keskeyttäneet lukion tai ammattikoulun, kannattaa toisen asteen pakollisuutta.

Osalliseksi vaikka väkisin

Oppivelvollisuuden pidentäminen on iso urakka tiiviissä aikataulussa. Ministeriössä isoihin rutistuksiin on onneksi totuttu, sillä edellinen hallitus pani monia rakenteita uusiksi. Ammatillisen koulutuksen reformi oli suurin uudistus aikoihin.

Uudelta hallitukselta ei ohjelman perusteella ole odotettavissa rakenteiden mylläystä. Huomion keskiössä näyttää pikemminkin olevan sen varmistaminen, että nykyisistä rakenteista pääsevät osallisiksi kaikki – vaikka heidät sitten pitäisi pakottaa siihen.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen koulutukseen erikoistunut toimittaja.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi