Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kuntapomot ovat yhä korkeammin koulutettuja – "Aika usein se jo laitetaan vaatimuksiinkin"

Kunnat vaativat johtajalta pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa.

Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. "Yhdyskuntaosaamisesta ei ole ollut ainakaan haittaa", hän sanoo. Kuva: Jarno Artika

Kuntien ja kaupunkien johtajat ovat yhä korkeammin koulutettuja. Viime vuonna 81 prosentilla kuntajohtajista oli ylempi korkeakoulututkinto, kun taas kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 69 prosenttia.

Lisäksi entistä suuremmalla osalla on tutkijatason koulutus: vuonna 2008 tohtoreita tai lisensiaatteja oli neljä prosenttia kunnanjohtajista, viime vuonna vajaat seitsemän prosenttia. Tiedot ovat peräisin KT Kuntatyönantajien tilastoista.

Uutissuomalaisen selvityksen mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon yleistyminen on jatkunut tänä vuonna. Selvitys paljastaa, että Manner-Suomen kuntajohtajista noin 83 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto ja vajaalla seitsemällä prosentilla tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Aineistosta puuttuu 13 kuntajohtajaa 295:stä.

Jokin korkea-asteen tutkinto on käytännössä kaikilla kuntajohtajilla, Uutissuomalaisen selvityksen mukaan noin joka kymmenennellä on jopa useampi kuin yksi.

Koulutustason yleinen nousu vaikuttaa

Kuntajohtajien koulutustason nousu johtunee koulutustason yleisestä noususta, arvioi Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.

– Nyt on eläköityminen ollut aika kovaa kymmenen viime vuotta. Kun yleinen koulutustaso on noussut, kuntajohtajiksi on tarjolla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Aika usein se jo laitetaan vaatimuksiinkin kuntakoosta riippumatta, Karjalainen sanoo.

On aika luonnollinen ajatus, että jos alaisilla on korkeakoulututkinto, halutaan, että myös esimiehellä on. Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, KT

Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas KT:stä näkee, että kunnat ovat jo vuosia pääsääntöisesti vaatineet johtajalta korkeakoulututkintoa.

– Ihan pienissäkin kunnissa vaikuttaisi olevan vaatimuksena vähintään alempi korkeakoulututkinto, Nybondas-Kangas sanoo käytyään läpi viime aikojen kuntajohtajahakuja.

Kunnat saavat itse päättää, millaiset kelpoisuusvaatimukset ne kunnanjohtajalle asettavat. Nybondas-Kankaan mielestä on loogista, että kunnat ja kaupungit haluavat johtajaksi korkeasti koulutetun.

– Muilla johtoryhmän jäsenillä, kuten talous- tai hallintopäälliköllä, on lähes poikkeuksetta virkavaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto. On aika luonnollinen ajatus, että jos alaisilla on korkeakoulututkinto, halutaan, että myös esimiehellä on.

Kuntajohtajan työ on myös vaativaa: hän muun muassa esittelee valmistelussa olevia asioita kunnan päätöksentekoelimille ja hänellä on taloudellista vastuuta.

Koulutustaustat monipuolistuneet

Samalla kun koulutustaso on noussut, myös koulutusalat ovat monimuotoistuneet, arvioi Kari Karjalainen. Kunnanjohtajina onkin muun muassa upseereita ja sotatieteilijöitä, oikeustieteilijöitä, maa- ja metsätieteilijöitä sekä kasvatustieteilijöitä.

– Mitä pitempi työura esimerkiksi julkishallinnossa henkilöllä on, sitä vähemmän alkuperäisellä tutkinnolla luonnollisesti on merkitystä, kunhan se katsotaan soveltuvaksi virkaan, Nybondas-Kangas toteaa.

Karjalainen on diplomi-insinööri, kuten myös esimerkiksi Espoon kaupunginjohtaja ja Uutissuomalaisen aineistossa myös kymmenkunta muuta kuntajohtajaa.

– Yhdyskuntaosaamisesta eli kunnallistekniikan, kaavoituksen ja muun sellaisen osaamisesta ei ole ollut ainakaan haittaa, Karjalainen kommentoi.

Lue myös: Pakon edessä otetuilla pikavipeillä rahoitetaan päivittäisiä ruokaostoksia – 25–44-vuotiailla miehillä suurin riski maksuhäiriömerkinnän saamiseen
Tutkinnot

Hallintotieteiden maisteri yleisin

Kuntajohtajaksi tullaan varsin monenlaisista taustoista, mutta yleisin yksittäinen tutkinto on hallintotieteiden maisteri.

Sellainen on Uutissuomalaisen aineistossa 75 kunnanjohtajalla eli useammalla kuin joka neljännellä. Kun tähän lisää muut hallintotieteiden tutkinnot, ollaan jo lähellä joka kolmatta.

Seuraavaksi yleisin on kauppatieteiden ylempi korkeakoulututkinto, joka on Uutissuomalaisen aineistossa 29:llä eli joka kymmenennellä kuntajohtajalla.

Melkein yhtä monella on yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi