Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hallitus suunnittelee pehmennystä koulun aloitukseen: eskarista, ykkösestä ja kakkosesta yksi kokonaisuus

Koulu alkaa monessa kunnassa tänään. Kuva: Tuire Punkki

Hallitus suunnittelee suurta uudistusta koulunaloituksen pehmentämiseksi.

Esikoululaiset sekä ykkös- ja kakkosluokkalaiset aiotaan niputtaa samaan kokonaisuuteen, jonka sisällä opettajat voivat antaa samanikäisillekin lapsille erilaista opetusta tarpeen mukaan.

Tämän toivotaan vähentävän koulun aloitukseen liittyviä sopeutumisvaikeuksia.

Sitä, miten hallitusohjelman kirjaus laitetaan käytäntöön, ei ole opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan vielä päätetty.

– Toteutustapa ei ole vielä selvillä, ja siksi vaikutuksiakin on vaikea arvioida etukäteen. Taustalla on ollut ajatus lapsen kehitysvaiheet ja erityistarpeet paremmin huomioivasta esiopetuksen ja perusopetuksen alkuvaiheen kokonaisuudesta, Andersson sanoo.

Uudistus tarpeen erityisesti pienillä paikkakunnilla

Hallitusohjelmassa uudistus on muotoiltu näin: ”Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa.”

Kirjauksen taustalla on ajatus mahdollisuudesta järjestää varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta joustavasti esimerkiksi samassa ryhmässä kelpoisuusehtojen tai ryhmäkoon estämättä.

– Tämä on tärkeää etenkin paikkakunnilla, joissa ikäluokat ovat pieniä. Oppilaiden osaamisessa etenkin näinä varhaisina vuosina on paljon vaihtelua jo luonnolliseen kehitykseenkin liittyen, lisäksi osalla voi olla kehitykseen liittyviä erityisvaikeuksia, Andersson kertoo.

Nykyisin esiopetuksessa olevat lapset, jotka tarvitsevat päivähoitoa esiopetuksen lisäksi, ovat tilanteessa, jossa palvelu kuuluu kahden eri lain piiriin. Tämä aiheuttaa erityisesti pienille opetuksenjärjestäjille haasteita, koska laeissa on muun muassa erilaiset henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ja erilaiset mitoitukset.

– Lapsen näkökulmasta paras ratkaisu olisi, että hän voisi olla samassa ryhmässä, saman aikuisen kanssa koko päivän, Andersson sanoo.

Koulun alkua lykkääjiä vuosittain runsaat sata

Uudistus saattaa vähentää koulun alkua lykkäävien määrää.

Vuonna 2010 syntyneistä lykkäystä sai 123 ja vuonna 2002 syntyneistä 189 lasta. Määrät vaihtelevat vuosittain vain hieman, selviää Opetushallituksen tilastoista.

– Kun vuosittain peruskoulunsa aloittaa noin 60 000 lasta, niin koululykkäystä saavien osuus on hyvin vähäinen, sanoo erityisasiantuntija Timo Kumpulainen Opetushallituksesta.

Kyse on selvästi alle prosentista.

Kuva: Timo Filpus

Osaamiseroja matematiikassa ja äidinkielessä

Lapset aloittavat peruskoulun erilaisista lähtökohdista. Syynä muita haasteellisempaan starttiin saattaa olla esimerkiksi syntymäpäivän sijoittuminen vuoden loppupäähän tai puutteellinen suomen kielen taito.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreen selvityksen mukaan ensimmäisen luokan oppilailla on suurta hajontaa matematiikan ja äidinkielen taidoissa.

Alueellisesti oppilaiden osaamisessa ei ollut suuria eroja, vaan osaaminen oli tasaista eri puolilla Suomea. Sen sijaan yksittäisten oppilaiden välillä oli suurta vaihtelua.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi