Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Opiskelijoiden rahoitettava lomansa työllä, näkee enemmistö eduskunnan ryhmäjohtajista – "Ehkä nykynuoria kasvatetaan jo liian pumpulissa"

Eduskuntaryhmien johtajat parantaisivat opiskelijoiden jaksamista tukipalveluin ja harrastuksin.

Opiskelijalla on kesällä kolme mahdollisuutta: olla töissä, opiskella tai nostaa toimeentulotukea. Toimeentulotukea saa vain, jos on nostanut opintolainan. Kuva: Ella Kajaste

Opiskelijoiden loma-ajan toimeentuloa tuskin turvataan tulevaisuudessakaan valtion kassasta. Enemmistö eduskuntaryhmien johtajista näkee Uutissuomalaisen kyselyssä, ettei opiskelijoiden "palkallinen loma" ole realismia.

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL haastoi kannanotossaan heinäkuun alussa pohtimaan, miksi opiskelijoilla ei ole mahdollista lomaan ja loma-ajan toimeentuloon.

Lomien kustantamiseen valtion kassasta suhtautuvat kriittisesti SDP:n, perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien edustajat. He mainitsevat opiskelijoiden ensisijaiseksi sosiaaliturvaksi opintotuen, joka edellyttää opintosuorituksia.

– Opintotukeen ja muuhun vastikkeelliseen sosiaaliturvaan loma-ajan toimeentulo ei sovellu, tiivistää SDP:n ryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

– Opiskeluaikana tulee käydä kesätöissä, ellei suorita opintoja kesällä, linjaa perussuomalaisten ryhmäjohtaja Ville Tavio.

Perustulossa mahdollisuus?

Vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan edustajat sen sijaan näkevät perustulossa mahdollisuuden taata loma opiskelijoillekin.

– Myös opiskelijat tarvitsevat opintojensa välissä lepoa ja lomaa. Tällä hetkellä monella ei ole siihen varaa, kommentoi vihreiden ryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö.

– Perustulon rakentaminen vie ainakin kaksi vaalikautta, joten se ei ole mikään akuutti ratkaisu, sanoo vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Paavo Arhinmäki.

Opintotukeen ja muuhun vastikkeelliseen sosiaaliturvaan loma-ajan toimeentulo ei sovellu. Antti Lindtman (sd.)

Keskustan ryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli näkee, että opiskelijat pitäisi ottaa mukaan perustulokokeiluun ja negatiivisen tuloveron valmisteluun.

Kyselyyn vastasivat SDP, perussuomalaiset, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Vastausta ei saatu RKP:ltä ja Liike Nytiltä.

Työnteolla on merkitystä

Ainakin kristillisdemokraatit ja kokoomus pikemminkin kannustaisivat opiskelijoita työntekoon kuin maksaisivat lomatoimeentulon valtion kassasta.

– Opintoaikaisen työnteon merkitys on keskeinen valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta, näkee kristillisdemokraattien ryhmäjohtaja Päivi Räsänen.

– Työssäkäynti voi parhaimmillaan tarjota myös hyvää vastapainoa opinnoille sekä mahdollisuuden verkostoitumiselle ja sosiaalisille suhteille, sanoo kokoomuksen ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Perustulon rakentaminen vie ainakin kaksi vaalikautta, joten se ei ole mikään akuutti ratkaisu. Paavo Arhinmäki (vas.)

Myös keskustan ryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli pitää opintojen aikaista työskentelyä tärkeänä, vaikka kesätyö olisi muussa kuin oman alan työpaikassa.

– Työn arvoa ei tule mitata vain rahassa, vaan se kasvattaa myös sosiaalista ja osaamisen pääomaa.

Jaksamisongelmiin tärkeä puuttua

Kaikki vastaajat pitivät tärkeänä, että opiskelijoiden jaksamisongelmiin tartutaan.

– Pidän tärkeänä, että yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa löydetään keinot edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä, sanoo Sari Sarkomaa.

Ville Tavio toivoisi tarkempaa selvitystä siitä, miksi nuoret voivat hyvinvointivaltio-Suomessa huonommin kuin aiemmin.

Opintoaikaisen työnteon merkitys on keskeinen valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta. Päivi Räsänen (kd.)

– Ehkä nykynuoria kasvatetaan jo liian pumpulissa. Esimerkiksi armeijan pitäisi tehdä pojista miehiä, eikä asepalvelusta kannattaisi pyrkiä vain helpottamaan ja keventämään vuosi vuodelta. Nuoren olisi tärkeää oppia itse vahvaksi ja ymmärtämään, että myös vastoinkäymiset ovat osa normaalia elämää.

Eeva Kalli pohtii, että mielenterveysongelmien lisääntymisen taustalla voivat osittain olla myös diagnosoinnin parantuminen ja se, ettei mielenterveysongelmasta puhuminen enää leimaa entiseen tapaan.

Tukipalvelut lääkkeiden ykkönen

Ratkaisuehdotuksia on monia, mutta yksi toistuu vastauksesta toiseen: tukipalvelut, joista mainitaan esimerkiksi psykologit ja kuraattorit. Hallitus onkin jo päättänyt lisätä 29 miljoonaa euroa opiskelija- ja oppilashuollon rahoitukseen. Edellisellä hallituskaudella päätettiin laajentaa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palvelut myös ammattikorkeakouluihin vuoden 2021 alusta.

Ville Tavio arvioi, että opiskelijoiden jaksamista voitaisiin parantaa parantamalla heidän liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiaan. Samaa mieltä ovat Sari Sarkomaa ja Antti Lindtman.

– Liikkuva koulu -periaate on juurrutettava kaikkiin korkeakouluihin, linjaa Sarkomaa.

Liikkuva koulu -periaate on juurrutettava kaikkiin korkeakouluihin. Sari Sarkomaa (kok.)

Lindtman näkee opiskelija- ja harrastustoiminnan tukemisen jopa tärkeimmäksi keinoksi parantaa opiskelijoiden jaksamista.

– Opiskelijoiden kuten muunkin väestön keskuudessa yksinäisyys tunnetusti lisää riskiä mielenterveyden ongelmille ja jaksamiselle. Parasta hyvinvoinnin tukemista on vahvistaa sellaisia yhteisöjä, joiden kautta ihmisten on luontevaa tukea toisiaan ja auttaa jaksamaan vaikeissa paikoissa.

Kannatusta saa myös opintojen joustavoittaminen. Sen mainitsevat Sarkomaa, Arhinmäki ja kristillisdemokraattien Räsänen.

– Kristillisdemokraatit ovat esittäneet kannustavan opintotuen mallia, joka palkitsee ahkeraa opiskelijaa, huomioi perheelliset opiskelijat, lyhentää opintoaikoja ja antaa opiskelijoille kannustimia työntekoon, Räsänen sanoo.

SYL

Kannanotto herätti kohun

Keskustelu opiskelijoiden lomista ja jaksamisesta roihahti heinäkuun alussa, kun Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL julkaisi aiheesta kannanoton. SYL kertoi haluavansa haastaa suomalaisia pohtimaan, "miksi opiskelijoilla ainoana väestöryhmänä Suomessa ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon". Kannanotto herätti sekä myötätuntoa että pöyristyneitä kommentteja, joissa opiskelijoita pidettiin kiittämättöminä ja sanottiin syöttöporsaiksi.

Haluaako SYL opiskelijoille palkallisen loman, SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen?

– Sellaistahan kannanotossa ei vaadittu. Halusimme kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijoilla ei ole käytännössä mahdollisuutta levätä lukuvuoden aikana. Ensin pitää yhdeksän kuukautta opiskella täysipäiväisesti ja sitten kolme kuukautta joko jatkaa opiskelua tai käydä töissä, jotta pystyy takaamaan toimeentulonsa.

Millä tilanne paranisi?

– Pitkällä tähtäimellä joustavammalla sosiaaliturvalla eli perustulolla pystyttäisiin mahdollistamaan opiskelijalle oman elämän suunnittelu niin, että vuoden aikana ehtisi myös levätä. Niin kauan kun eletään nykyisessä opintotukijärjestelmässä, on senkin kehittäminen tarpeellista. Mikäli kesän aikana joutuu jäämään toimeentulotuelle, eli ei saa kesätöitä eikä pysty suorittamaan opintoja, pitäisi vaatimus opintolainan nostamisesta ennen toimeentulotuen saamista poistaa. Merkittäviä parannuksia opiskelijan toimeentuloon olisivat myös tukikuukausien lisääminen, kuukausikohtaisen opintopisteiden suoritusvaatimuksen lieventäminen ja opintorahan tason nostaminen.

SYLinkin mielestä kesällä siis ensisijaisesti opiskellaan tai tehdään töitä?

– Tällä hetkellä kesätöitä aloitellaan jo päällekkäin opintojen kanssa ja ne päättyvät, kun lukuvuosi alkaa. Lepoviikoille ei jää hirveästi aikaa. Jos opintotukijärjestelmä tai tulevaisuudessa muiden väestöryhmien kanssa yhteinen sosiaaliturvajärjestelmä olisi joustavampi, se mahdollistaisi paremmin jonkin tauon järjestämisen.

Mikä loman järjestämistä nyt estää?

– Tällä hetkellä opintotuen nostamisen vaatimuksena on tietyn opintopistemäärän suorittaminen nostettua tukikuukautta kohden. Jos aikoo opiskella kesälläkin, ei käytännössä ole mahdollista suunnitella lomaa, koska suorituksia on tehtävä tasaiseen tahtiin ympäri vuoden. huoli toimeentulosta on merkittävä tekijä sen osalta, voiko lomaa pitää.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi