Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sähkön siirtohintojen isot kertakorotukset jäämässä historiaan, korotuskatolle kuitenkin sapiskaa: "Yhtiöillä on velvollisuus investoida sähköverkkoon"

Sähköyhtiöt kaivavat sähkökaapeleita maahan tai siirtävät ilmajohtoja teiden varsiin, mikä lisää niiden investointikuluja. Kuva: Niko Jouhkimainen

Sähköverkkoyhtiöt ottavat myönteisesti vastaan elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) ehdotuksen sähkön siirtohintojen alituottojen jaksotuksen pidentämisestä. Se vähentäisi siirtohintojen suuria kertakorotuksia. Hintojen korotuskattoa ei sen sijaan pidetä oikeana keinona suitsia siirtohintoja.

– Alituoton jaksotuksen pidennys on toivottavaa. Sillä pystytään tasaamaan vuosittaisten investointien aiheuttamaa hinnankorotuspainetta, kertoo Savon Voima Verkon toimitusjohtaja Matti Ryhänen.

Hän jatkaa, ettei yhtiö ole siirtänyt investointien vaikutusta kokonaisuutena asiakashintoihin ja pidempi alituottojen hyödyntämisaika tasaa hinnankorotuspaineita.

Järvi-Suomen Energian toimitusjohtaja Arto Pajunen arvioi, että tasausjakson pidentäminen laskee siirtohintojen korostuspainetta kymmenellä prosentilla.

– Suurten kertakorotusten tarve vähenee, kun investointikustannukset voi jakaa pidemmälle aikavälille, kertoo puolestaan Pohjois-Karjalan Sähkön toimitusjohtaja Jorma Korhonen.

"Sähköveroon alueellista porrastamista"

Kulmunin mukaan sähkön siirtohintojen vuosikorotuksen 15 prosentin kattoa lasketaan. Pajusen mukaan korotuskatto ei kuitenkaan ole se keino, jolla siirtohintoja suitsitaan.

Ryhäsen mukaan korotuskaton pohdinnassa tulee huomioida, että verkkoyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus investoida nopeutetussa aikataulussa sähköverkkoon. Tämän täytyy olla myös käytännössä mahdollista.

Suurten kertakorotusten tarve vähenee, kun investointikustannukset voi jakaa pidemmälle aikavälille. Pohjois-Karjalan Sähkön toimitusjohtaja Jorma Korhonen

– Korotuskaton sijasta kannatamme Ruotsin ja Norjan mallin mukaisesti sähköveron alueellista porrastamista, jolla hillittäisiin siirtohintojen alueellista eriarvoistumista, Ryhänen sanoo.

– Esimerkiksi meillä ja muilla suurimmilla itäsuomalaisilla jakeluverkkoyhtiöillä on johtopituutta asiakasta kohden tyypillisesti yli 200 metriä, kun kaupunkiyhtiöillä sitä on keskimäärin noin 30 metriä. Tämä näkyy asiakkaille siirtohintojen korkeana tasona.

Ryhänen muistuttaa, että korkeissa siirtolaskuissa maksetaan lisäksi sähköveroa ja huoltovarmuusmaksua sekä näistä vielä arvonlisäveroa.

Aggregaatti ei ole tätä päivää

Ministeriössä aiotaan selvittää myös aggregaattien käyttöönottoa. Energiayhtiöt suhtautuvat ajatukseen varauksellisesti.

Pajusen mukaan aggregaatit vaativat jatkuvaa huoltoa ja kunnossapitoa. Aggregaatti voi tulla kysymykseen yksittäistapauksissa, esimerkiksi isoilla maatiloilla ja kesämökeillä.

–  Pelkkä maakaapelointi tulee kalliiksi. Aggregaatti on yksi vaihtoehto, mutta se on enemmänkin yksittäisten kulutuskohteiden väline, sanoo Korhonen.

Hän kertoo, että Pohjois-Karjalassa on levennetty avojohtojen ”johtokatuja” ja siirretty linjoja teiden varteen, jotta puut eivät ylety johtojen päälle. Näin sähkö on saatu säävarmaksi.

Kaikkia johtoja ei kaiveta maahan

Järvi-Suomen Energian Pajunen kertoo, että noin kolmasosa heidän verkostaan kaivetaan maahan, kolmasosa vaihdetaan matalammalle jännitteelle, jossa kaapelointi on jo edullisempaa, ja kolmasosa jää ilmajänniteverkoksi, mutta sitä siirretään teiden varsille. He seuraavat Etelä-Savon alenevaa väestökehitystä ja miettivät, minne kaapelointi kannattaa tehdä.

Savon Voima Verkon Ryhäsen mukaan sekä verkkoyhtiöiden että asiakkaiden etu olisi, että lainsäädännössä sähkönjakelun säävarmuuden kehittämisessä huomioitaisiin uudet teknologiset mahdollisuudet. Sitä ei tule rajata yhteen tiettyyn tekniikkaan, kuten aggregaatteihin. Ryhänen muistuttaa, että esimerkiksi akkuteknologia kehittyy.

"Ehdotukset eivät ole maata mullistavia"

Johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta ei pidä ministeri Kulmunin ehdotuksia mullistavina. Saajon mukaan korotuskattoprosentin tasolla on merkitystä, mutta sen suuruus on vielä auki.

Saajo jatkaa, että yhtiöillä on oikeus korottaa hintoja, jotta ne saavat kohtuullisen tuoton toiminnalleen. Mikään yhtiö ei ole nostanut sähkönsiirron hintaa lähelle 15 prosenttia vuonna 2017 voimaan tulleen korotuskattosääntelyn jälkeen.

Korotuskaton sijasta kannatamme Ruotsin ja Norjan mallin mukaisesti sähköveron alueellista porrastamista. Savon Voima Verkon toimitusjohtaja Matti Ryhänen

Viime vuonna vajaa puolet verkkoyhtiöistä (35 yhtiötä 77:stä) nosti siirtohintoja 3–12 prosenttia. Neljä yhtiötä nosti hintaa yli 10 prosenttia, ja kaksi verkkoyhtiötä laski siirtohintaa.

Kaiken kaikkiaan hinnat ovat nousseet merkittävästi. Verolliset siirtohinnat ovat nousseet noin 50 prosenttia yhdeksän vuoden takaiselta tasolta.

Kalleimmat Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa

Kalleimmat siirtohinnat ovat viime vuosina olleet Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Uudellamaalla hinnat ovat olleet muuta maata matalammalla tasolla. Siirtohintojen alueellisia eroja selittävät jakeluverkkojen erilainen kustannusrakenne ja asiakastiheys.

Sähkön siirtohinnoittelu voi vaihdella huomattavasti eri yhtiöiden välillä. Kaikkien yhtiöiden keskimääräinen keskihinta (tammikuu 2019, pientalo 5000 kWh/v) oli tämän käyttäjäryhmän keskiarvona lähes 10 snt/kWh. Edullisimmillaan keskihinta oli noin 6 snt/kWh ja kalleimmillaan lähes 15 snt/kWh.

Saajon mukaan nykylainsäädäntökin antaa mahdollisuuden hakea alijäämän pidennystä. Jos lakimuutos toteutuu, pidennys tulee kaikille automaattisesti.

– Sellaiselle yhtiölle, jolla on kovasti investointipaineita toimitusvarmuuden takaamiseksi, muutos olisi hyvä. Kaupunkiyhtiöillä, joilla toimitusvarmuus on 99,9 prosenttia, sille ei ole tarvetta.

Saajo muistuttaa, että aggregaatteja käytettiin takavuosina, mutta nyt kannattaa keskittyä älykkäisiin ratkaisuihin ja sähkövarastoihin.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi