Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Teinitytön takapuoleen tarttuminen on tuomittavaa mutta suuteluyritys ei – Poliisi ja oikeuslaitos helisemässä ahdistelusyytösten kanssa

Kuva: Henri Salonen

Kahden teinitytön lähentely toi ulkomaalaistaustaiselle miehelle tuomiot seksuaalisesta ahdistelusta, jotka kuitenkin kaatuivat hovioikeudessa. Alle nelikymppinen mies tarjosi tytöille alkoholia vuosi sitten kesällä Pohjois-Karjalassa. Hän tarttui tyttöjä olkapäästä ja käsivarresta ja yritti halata ja suudella heitä väkisin.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen viime joulukuussa sakkoihin muun muassa kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta ja alkoholirikoksesta. Tytöt olivat tekohetkellä 13-vuotiaita. Jutun pöytäkirjat määrättiin salaisiksi.

Mies valitti tuomiostaan. Hovioikeudessa hän selitti koskettaneensa tyttöjä ottaakseen heidän kanssaan valokuvia. Hän kertoi yrittäneensä olla ”tekemisissä tavallisten suomalaisten ihmisten kanssa”. Teot eivät hänen mukaansa olleet seksuaalisia. Syyttäjän mukaan mies juotti tytöille väkisin alkoholia saadakseen heidät suostumaan seksuaalisiin tekoihin.

Hovioikeus kumosi tuomiot seksuaalisesta ahdistelusta heinäkuussa 2019. Koskettelu ei ollut päätöksen mukaan seksuaalista huolimatta suuteluyrityksistä, koska olkapäätä ja käsivartta ei voida pitää ”seksuaalisesti merkityksellisinä ruumiinosina” ja seksuaalisen ahdistelun yritys ei ole rangaistava teko. Muilta osin tuomio jäi voimaan. Hovioikeuden päätös oli yksimielinen.

Toisessa Itä-Suomen hovioikeuden käsittelemässä jutussa viisikymppinen mies kähmi 16-vuotiasta tyttöä linja-autossa. Tapaus sattui Leppävirralla marraskuussa 2017.

Tyttö oli poistumassa bussista, kun istumassa ollut mies tarttui hänen takapuoleensa ja haaroihinsa. He eivät tunteneet toisiaan. Mies oli kantasuomalainen.

Käräjäoikeus tuomitsi miehen seksuaalisesta ahdistelusta sakkorangaistukseen. Mies myönsi syytteen oikeudessa. Syyttäjä puolestaan ilmoitti tyytymättömyytensä ja vaati kovempaa rangaistusta. Hovioikeus päätti kuitenkin toukokuussa 2019, ettei se käsittele juttua. Tuomio jäi lainvoimaiseksi.

Tuomiot kuvaavat sitä, kuinka vaikeaa seksuaalisen ahdistelun määritteleminen on. Rikoslain määritelmä on lyhyt: rikokseen syyllistyy, jos ”koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta”.

– Jää tulkinnanvaraiseksi, millainen koskettelu on seksuaalista ja itsemääräämisoikeutta loukkaavaa. Myös tahallisuus on vaikea osoittaa, koska ihmisillä on eri käsityksiä siitä, mikä on soveliasta. Tässä on myös kulttuurieroja, kuvailee rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Lain tulkinnanvaraisuus on johtanut siihen, että iso osa seksuaalisesta ahdistelusta tehdyistä ilmoituksista jää selvittämättä. Kuva: Agata Anttonen

Poliisille ilmoitetuissa ahdistelujutuissa selvittämisprosentti jää alhaiseksi. Puolet jutuista selvitetään ja vain kolmasosassa näyttö riittää syyteharkintaan. Joka toinen juttu jää siis selvittämättä. Esimerkiksi raiskauksissa selvittämisaste on korkeampi.

– Pääasiallinen syy lienee siinä, että rikosilmoituksen tekijä ei ymmärrä, että hänen subjektiivinen näkemyksensä ei ole ratkaiseva. Teon on oltava objektiivisesti katsottuna seksuaalinen ja tahallinen ollakseen rangaistava, Tolvanen sanoo.

Tolvasen ohjauksessa on valmistumassa oikeustieteen opinnäytetyö, jossa tutkitaan käräjäoikeuksien ahdistelutuomioita.

– Tulkintavaikeudet tulevat esille niissäkin. Syyttäjien on erittäin vaikea näyttää toteen, että teot täyttävät lain määritelmän.

Seksuaalinen ahdistelu kriminalisoitiin 2014. Lainsäädännöllä haluttiin puuttua tekoihin, joiden tuomitsemiseen pahoinpitely-, kunnianloukkaus- ja tasa-arvolain säännökset soveltuivat huonosti.

Tolvasen mukaan lain tulkinta ahdistelujutuissa on vakiintumatonta. Hänen mielestään olisi tarpeen, että Korkein oikeus (KKO) ottaisi käsittelyynsä ahdistelujuttuja ja linjaisi lain tulkintaa.

Toistaiseksi KKO:n ennakkopäätöksiä ei ole.

Rikostilastot

Vuosittain satoja ahdistelujuttuja

Vuosina 2014–2018 viranomaisten tietoon tuli 1 820 seksuaalista ahdistelua. 855 tapausta selvitettiin, ja syyteharkintaan eteni 661 juttua.

Selvittämisprosentti vaihtelee poliisilaitoksittain. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitos sai 404 ilmoitusta ja selvitti 160. Itä-Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 146 ja 31, Itä-Suomessa 181 ja 92, Sisä-Suomessa 236 ja 116 ja Hämeessä 112 ja 93.

Rikos katsotaan selvitetyksi, kun teko-olosuhteet, asianosaiset ja muut syytteestä päättämistä sekä oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat on selvitetty.

Seksuaalisesta ahdistelusta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kyseessä on asianomistajarikos.

Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi