Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uutissuomalaisen selvitys: Vain yksi puolue maksaa puheenjohtajalle palkkaa – puoluesihteereiden tulohaitari tuhansia euroja kuukaudessa

Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tilintarkastaja sanoo, että puoluejohdon palkat olisi hyvä avata tilinpäätöksessä.

Eduskuntapuolueet eivät juuri maksa puheenjohtajilleen. Ainoa tällä hetkellä palkkaa saava on kokoomuksen Petteri Orpo (kuvassa keskellä). Kuvassa myös vihreiden Pekka Haavisto (vas.), keskustan Juha Sipilä, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja SDP:n Antti Rinne, joka vielä vaalivalvojaisten aikaan sai palkkaa puolueeltakin. Kuva: Päivi Tuovinen

Eduskuntapuolueista vain kokoomus maksaa tällä hetkellä puheenjohtajalleen palkkaa, selviää Uutissuomalaisen kyselystä puolueille.

Aiemmin puheenjohtajalle maksoi myös demarit. Tilanteen muutti vaalivoitto, sillä SDP maksaa puolueen puheenjohtajalle vain sen verran kuin tämän tulot jäävät ministerin palkasta. Perussuomalaisetkin maksoi palkkaa vielä edelliselle puheenjohtajalleen Timo Soinille.

Kokoomus ei hallintopäällikkö Timo Elon mukaan kerro julkisuuteen kenenkään palkkatietoja, mutta hän mainitsee, etteivät puoluejohdon palkat ole paljon muuttuneet aiemmin julkisuudessa olleista tiedoista. Kaksi vuotta sitten Uutissuomalaisen jutussa kerrottiin Petteri Orpon saavan puolueelta tuhat euroa kuussa.

Puoluesihteereiden tulokuningas RKP:ssä

Puoluesihteereiden palkkahaitari on iso, runsaasta 4 000 eurosta runsaaseen 9 000 euroon.

Palkkoja tiedusteltiin ensin puoluesihteereiltä itseltään. Muilta puoluetoimiston työntekijöiltä ei saatu tietoja. Lopulta selvitystä täydennettiin kysymällä verottajalta tuoreimpia ansiotulotietoja. Verotustietoja on pidettävä suuntaa-antavina, koska on mahdollista, että mukana on sivutyötuloja. Vuosituloista laskettiin kuukausituloarvio jakamalla se 12,5:llä.

Kovapalkkaisin puoluesihteeri on selvityksen perusteella RKP:n Fredrik Guseff, jonka verotettavat ansiotulot olivat vuonna 2017 yhteensä vajaat 114 700 euroa eli noin 9 200 euroa kuukaudessa. Guseffia ei useista yrityksistä huolimatta tavoitettu.

Kokoomuksen pian väistyvä Janne Pesonen tienaa verotustietojen mukaan runsaat 108 500 euroa vuodessa eli noin 8 700 euroa kokonaistuloa kuussa. Pesonen ei halunnut kommentoida palkkaansa, mutta kertoi tekstiviestillä, että verottajalla on "luonnollisesti oikeat tiedot kaikista vuosituloistani".

Keskustan Riikka Pirkkalainen kertoi palkkansa olevan ”sama kuin edeltäjällä, mikä on ollut julkisesti tiedossa”. Hän vahvisti myöhemmin oikeaksi suuruusluokaksi 8 000 euroa, mikä on julkisuudessa kerrottu vuonna 2016 tehtävän jättäneen Timo Laanisen palkaksi. Pirkkalainen aloitti puoluesihteerinä 2018.

SDP:n Antton Rönnholm ilmoitti palkkansa vastaavan kansanedustajan peruspalkkiota, mutta ei tarkentanut, monennenko kauden kansanedustajan. Kansanedustajan palkkio on 6 614–7 408 euroa kuukaudessa. Verotustietojen mukaan Rönnholmin ansiotulot olivat toissa vuonna noin 78 500 euroa eli noin 6 300 euroa kuukaudessa.

Perussuomalaisten Simo Grönroos kertoi saavansa noin 7 000 euroa kuussa. Eduista hän mainitsi lounasedun.

Tarkimmin palkkansa ilmoitti vihreiden Veli Liikanen: 5 170 euroa kuukaudessa, mistä runsaat 50 euroa on matkalippu- ja kulttuurietua. Tämä oli tarkkuus, jota kyselyssä pyydettiin.

Pienimmät palkat ovat kristillisdemokraattien Asmo Maanselällä ja vasemmistoliiton Joonas Leppäsellä.

Maanselkä kertoi tienaavansa 4 200 euroa kuukaudessa.

Joonas Leppäseen ei saatu useista yrityksistä huolimatta yhteyttä. Verotustietojen perusteella hänen vuosipalkkansa oli 2017 noin 53 800 euroa eli 4 300 euroa kuussa.

Johtava tilintarkastaja Klaus Krokfors Valtiontalouden tarkastusvirastosta (VTV) sanoo, että puoluesihteereiden palkat eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, koska tehtävänkuvat vaihtelevat.

– Osa puolueista hoitaa myös piirijärjestöjen ja muiden järjestöjen tehtäviä, osa taas on delegoitu.

Kuva: Pekka Seppänen

Johdon palkkojen avaaminen lisäisi läpinäkyvyyttä

Puoluejohdolle maksettavilla palkoilla on yhteiskunnallista merkitystä sikäli, että loppujen lopuksi raha tulee suurelta osin veronmaksajien pussista puoluetuen muodossa.

VTV:n Klaus Krokfors näkeekin, että läpinäkyvyyden vuoksi tilinpäätöksissä olisi hyvä kertoa johdon palkoista ja palkkaamisen periaatteista – siis myös puoluesihteerin. Pakko ei ole, ja puolueet ilmoittavatkin henkilöstömenot tilinpäätöksessään könttäsummana. Se ei paljon kerro.

– Jos halutaan olla läpinäkyviä, sen pitäisi onnistua ilman säädöstäkin, Krokfors toteaa.

Hänen mukaansa puoluelain tarkoitus on antaa mahdollisimman suuri läpinäkyvyys. Monet puolueet kuitenkin kertovat vain sen verran kuin niiden on pakko.

– Laissa on hyvin vähän puolueilta kiellettyä toimintaa. Olemmekin ihmetelleet, miksei ole halua toimia suoraan avoimesti vaan halutaan ikään kuin minimoida oma läpinäkyvyys.

Puoluesihteerin rooli on muuttunut

Puoluesihteeri on eduskuntapuolueissa merkittävässä asemassa. Nykyisin rooli keskittyy järjestöorganisaation pyörittämiseen, sanoo valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo Tampereen yliopistosta.

– Sillä, että järjestökoneisto toimii, on keskeinen vaikutus siihen, millaisia vaalituloksia puolue saa, hän sanoo.

Vaikka merkitys puolueen toiminnalle on suuri, poliittista valtaansa puoluesihteeri ja puoluetoimisto ovat Paloheimon mukaan menettäneet eduskuntaryhmälle.

– Vielä 1960–70-luvuilla Suomessa on ollut hyvin vaikutusvaltaisia puoluesihteereitä, joiden merkitys poliittisen linjan vetäjänä on ollut keskeinen.

Muutosta kuvaa ajatusleikki: voisiko puoluesihteeri nousta tämän päivän Suomessa pääministeriksi kuten SDP:n Kalevi Sorsa aikoinaan? Sellaista olisi vaikea kuvitella.

Puoluesihteerin tehtävänkuva onkin kiinni myös tehtävää hoitavasta henkilöstä. Esimerkiksi perussuomalaisten edellisellä puoluesihteerillä Riikka Slunga-Poutsalolla ja kokoomuksen aiemmalla puoluesihteerillä Taru Tujusella oli ainakin julkisuudessa nähdyn perusteella myös poliittista vaikutusvaltaa.

– Muutos ei ole sillä tavalla totaalinen, että puoluesihteerit olisivat kokonaan poistuneet aktiivisen poliittisen toimijan roolista, mutta siihen suuntaan kehitys on mennyt, Paloheimo sanoo.

Palkat

Isot erot

Puolueiden henkilöstömenoissa on isot erot. Henkilöstömenoihin voi sisältyä muutakin kuin palkkoja. Esimerkiksi SDP kertoo summaan sisältyvän myös puolueen vastuulla olevat lisäeläkkeet. Muut puolueet eivät avaa henkilöstömenojen sisältöä mitenkään.

Puolueiden henkilöstömenot kasvoivat viime vuonna verrattuna edelliseen vuoteen.

Tiedot henkilöstömenoista on saatu julkisista tilinpäätöstiedoista.

Keskustan henkilöstömenot olivat 1,5 miljoonaa euroa, lisäystä edellisvuoteen peräti 400 000 euroa. Tänä vuonna keskustan saama puoluetuki romahti huonon vaalituloksen vuoksi ja puolue joutui vähentämään henkilökuntaansa.

Kokoomus käytti henkilöstöön viime vuonna hieman alle 1,7 miljoonaa euroa, mikä oli noin 80 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kristillisdemokraatit: henkilöstökulut noin 375 000 euroa viime vuonna, lisäystä vajaat 9 000 euroa.

Perussuomalaisten tilinpäätöstä ei ole julkaistu. Puoluesihteerin mukaan se julkaistaan ensi viikolla.

RKP:n henkilöstömenot olivat viime vuonna 1,2 miljoonaa euroa, missä on lisäystä vajaat 76 000 euroa.

SDP: vajaat 1,1 miljoonaa euroa vuonna 2018, lisäystä runsaat 83 000 euroa.

Vasemmistoliitto: 828 000 euroa, lisäystä 28 000 euroa.

Vihreät: tilinpäätöstä ei ole julkaistu.

Lähde: Puolueiden tilinpäätökset 2018 ( www.puoluerahoitus.fi )
Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi