Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tunnelma vaihtui vanhassa metsässä – "Nykytavoite on sekametsä, 50 vuotta sitten pyrittiin puhtaisiin metsiin"

Kaatuneet puut jättävät valoaukon uusilla taimille. Kuva: Ronja Koskinen
Kuva: Anssi Hietamaa

Täysin luomumetsää ei Evolta löydy, eikä hevin muualtakaan Etelä-Suomesta. Lähinnä sitä on Evon vanhaksi metsäksi luokiteltu, hakkuiden ulkopuolelle jätetty Tuohimetsä. Siellä ei ole tehty metsätöitä 50 vuoteen. Tunnelma polulla on satumainen ja sitä nostattaa pitkospuupolku korpisuon yli.

Pian näkyä vaihtuu.

Täällä lahopuuta totisesti löytyy, mutta idyllistä on vaikea puhua. Myrsky on viime vuosina katkonut vanhoja kuusia ja maisema muistuttaa taistelukenttää. Kaiken lisäksi pystypuissakin käydään eloonjäämistaistelua. Kaatuneet puut ovat tarjonneet erinomaisen lisääntymispaikan kirjanpainajakuoriaisille, ja nyt tuholaiset nakertavat käytäviään naapuripuiden kaarnan alla. Tämä tappaa lähivuosina yhä lisää vanhoja kuusia.

Jos terveet puut kuolevat, se on kymmenien tuhansien eurojen tappio hehtaarilla.

Talousmetsässä etsittäisiin kiireesti kuoriaisia kuhisevat puut ja korjattaisiin ne pois.

– Jos terveet puut kuolevat, se on kymmenien tuhansien eurojen tappio hehtaarilla, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun (Hamk) koulutuspäällikkö Antti Sipilä.

Evon vanhassa metsässä tilannetta kuitenkin vain seurataan hyönteisansojen avulla. Lohtuna on sentään, että jykevät kilpikaarnamännyt lienevät suojassa kuoriaisilta.

Toinen lohtu on, että kuolleet kuuset tuovat metsiin lahopuuta, josta talousmetsissä on kova pula.

Mustikka ei kasva täälläkään. Siihen metsä on liian vanha ja varjoisa.

Luonnossa mikään olotila ei ole ikuinen. Kaatuneet puut päästävät metsään valoa, jonka avulla uusi puusukupolvi pääsee kasvuun.

Luomussa kulopuuta

Pitkospuita myöten vanhaan metsään. Kuva: Ronja Koskinen

Miltä maisema näyttäisi, jos ihminen ei olisi koskaan astunut Suomen metsiin?

– Tätä on pohdittu opiskelijoiden kanssa. Ainakin meillä olisi miljoonia hehtaareita palanutta metsää. Vanhoja männiköitä olisi enemmän, koska vanha mänty kestää tulipalon. Kuusi palaa soihtuna.

Maisemassa olisi myös enemmän jaloja lehtipuita, tammia ja lehmuksia, koska nyt niiden kasvupaikat on raivattu pelloiksi. Venäjän puolella metsä ei harvenneta, jolloin tulos on tiheä, ohutrunkoinen puusto.

Entä miten metsiä pitäisi käsitellä kaikkien tavoitteiden ristipaineessa?

– Ei ole yhtä kuningasajatusta. Nykytavoite metsänhoidossa on kasvattaa koko ajan sekametsää, jossa on 10–20 prosenttia muuta kuin hallitsevaa lajia. 50 vuotta sitten pyrittiin puhtaisiin metsiin.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi