Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kesän lämpöennätyksiä hätyytellään loppuviikosta – helteitä luvassa ainakin kuun loppuun asti

Kuun ensimmäisenä päivänä mitattiin 27 astetta, mutta sen jälkeen seuraavan kerran elohopea kipusi 25 asteen rajan yli 18. heinäkuuta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Helleraja on tänä kesänä ylittynyt 22 päivänä. Luku kasvaa vielä, sillä lisää hellettä on tiedossa.

– Kyllä tällä viikolla joka päivä on hellepäivä jossain päin maata, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso.

Suomi pysyy lämpimän ilmamassan piirissä koko loppuviikon, mikä lupaa korkeita lämpötiloja. Etenkin maan etelä- ja keskiosissa on hyvinkin kuumaa.

Laakson mukaan sama sää jatkuu ensi viikolla. Tämänhetkiset kymmenen päivän ennusteet yltävät ainoastaan ensi viikon maanantaille ja tiistaille, mutta myös niille kahdelle päivälle on luvassa hellettä.

Muualla Keski-Euroopassa uumoillaan kuumia kelejä esimerkiksi Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan ja Luxemburgiin. Jopa 40 asteen rajoja saatetaan pian hätyytellä.

Heinäkuussa viisi hellepäivää tähän mennessä

Kuluvan kesän hellepäivistä kuusi oli toukokuussa ja 11 kesäkuussa. Heinäkuussa on tähän mennessä ollut viisi hellepäivää.

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä mitattiin 27 astetta, mutta sen jälkeen seuraavan kerran elohopea kipusi 25 asteen rajan yli 18. heinäkuuta.

Viime kesänä oli lähes ennätyksellisen kuumaa. Helleraja rikkoutui tuolloin peräti 64 kertaa. Kuumempaa on ollut ainoastaan vuonna 2002, jolloin hellepäiviä tilastoitiin 65. Tilastohistorian kylmimpänä kesänä vuonna 1962 hellettä oli vain kolmena päivänä.

Luvut ilmenevät Ilmatieteen laitoksen tilastoista, joihin on arkistoitu hellepäivien määriä vuodesta 1961 lähtien.

Ilmastonmuutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä

Helteisempi sää on yleistynyt Suomessa, mihin ilmastonmuutoksella on osansa.

– Tämä ei silti tarkoita, että lämmintä olisi koko ajan, vaan vaihtelua esiintyy, Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja sanoo.

Ilmavirrat vaikuttavat siihen, mihin ja kuinka pitkäksi ajaksi korkeapaine asettuu.

Auringon säteily nostaa vielä lämpötiloja ja tuntuu suoraan ihmisen iholla tai jos on vaikka pukenut säteitä imevän mustan paidan ylleen.

Kaikkein selvimmin ilmastonmuutos näkyy pitkissä lämpötilojen seurannoissa. Vaihtelu säilyy silti edelleen, eli kahta peräkkäistä äärimmäisen kuumaa kesää ei todennäköisesti koeta ja myös yhden kesän aikana ehditään nauttia niin lämpimästä kuin viileämmästäkin säästä.

"Nyt vain tavallisen makeaa"

Viime vuosi oli tutkija Ruosteenojan mukaan todella harvinainen huomioon ottaen ilmastonmuutoksenkin. Silloin touko- ja syyskuukin olivat lämpimiä.

Tämän vuoden toukokuu oli vaihteleva. Kesäkuussakin oli voittopuolisesti lämmintä, mutta myös viileää. Heinäkuussa lämpöä siis odotetaan ainakin viikon loppuun asti, ja lähtökohtaisesti kaikki ainekset ovat tarjolla siihen, että yli 30 lämpöasteenkin kiritään.

– 1990-luvun lopulla tätä olisi pidetty todella makeana kesänä, mutta nyt tämä on vain tavallisen makea, Ruosteenoja vertaa.

"Kolmen asteen lisäys on iso ero aiempaan"

Vaikka hellekelit jatkuvat, ei Keski-Euroopan lukemiin silti ylletä. Ruosteenojan mukaan 40 lämpöasteeseen Suomessa on vielä pitkä matka.

Suomen historiallinen lämpöennätys 37 astetta mitattiin vuoden 2010 heinäkuun lopulla Joensuussa.

– Kolmen asteen lisäys on iso ero aiempaan. Varttuneessa keski-iässä olevat eivät ehkä tule tuollaisia yli 40 asteen lämpötiloja Suomessa näkemään, mutta ei se aivan mahdotonta ole, sanoo Ruosteenoja.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi