Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Esperantoliiton puheenjohtaja olisi kaivannut maailmankongressiin lisää osallistujia – ulkomaiset esperantistit kiittelevät Lahden luonnonläheisyyttä: "Täällä on vihreää ja rauhallista"

Lahdessa järjestettävän Esperanton maailmankongressin virallista avajaispäivää vietettiin sunnuntaina.

Yasuo Tabuchi, Fumiko Mizutani ja Saho Sibata saapuivat Lahteen Japanista. Kuva: Katja Luoma

Lahdessa järjestettävän Esperanton maailmankongressin virallista avajaispäivää vietettiin sunnuntaina. Kansainvälisille vieraille esiteltiin ensimmäisenä päivänä esimerkiksi Suomen historiaa ja alkuperäiskansojen kulttuuria.

– Tänä vuonna vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielen vuotta. Sen vuoksi saamelaiset ovat yhtenä teemana ohjelmassa, kertoo Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundström.

Kongressi tuo Lahteen liki tuhat esperantistia, eli esperantoa puhuvaa ihmistä.

– Odotimme hieman massiivisempaa osanottoa, sillä tavallisesti kävijämäärät ovat tuhannen ja kahdentuhannen välillä. Huokeiden kustannusten maissa on joskus ollut jopa 4 000 osanottajaa. Välttämättömyydestä pitää kuitenkin tehdä hyve: tämä on sen kokoinen joukko, että tapahtumaa on helppo hallita, Grundström sanoo.

Saksalainen Konstanze Schänfeld, kiinalainen Wenqi Zhao ja vietnamilainen Mùng Bùi Hai osallistuvat Esperanton maailmankongressiin Lahdessa. Kuva: Katja Luoma

Luonto kerää kiitosta

Kongressivieraita saapuu kaikkiaan 57:stä eri maasta. Viikon aikana he saavat pikaperehdytyksen suomalaiseen kulttuuriin esimerkiksi elokuvanäytöksissä, joissa esitetään ohjaaja Aki Kaurismäen tuotantoa esperantoksi tekstitettynä. Vaikka sunnuntaina Isku Areenan käytävillä kaikui vain yksi kieli, puhujia oli lähes joka puolelta maapalloa. Japanilainen Yasuo Tabuchi on ollut esperantisti lähes 50 vuotta. Maailmankongressiin hän on osallistunut aiemmin yli kymmenen kertaa. Sunnuntaina Suomen-vierailun odotukset olivat jo selvillä.

– Haluan oppia tietämään, millaisia suomalaiset ovat ja saada täältä uusia tuttavuuksia. Haluan myös nähdä suomalaista luontoa ja metsiä, Tabuchi sanoo. Kiinassa asuva Wenqi Zhao oli ehtinyt tehdä jo pienen kierroksen Lahden keskustan lähistöllä.

– Pidän siitä, että täällä on puita ja järviä. Myös ilmasto tuntuu hyvältä, sillä Pekingissä on nyt todella kuuma, hän sanoo.

Zhaon mukaan tapahtumassa parasta on se, kun tapaa esperantisteja, joihin on tutustunut aiemmin eri puolilla maailmaa.

Venäläinen Kirill Novichenko alkoi opiskella esperantoa kuusi vuotta sitten. Vieressä Zhang Ping ja Olga Shiliaeva. Kuva: Katja Luoma

Myös kritiikkiä kuulunut

Venäjällä Pietarissa asuva Kirill Novichenko edustaa esperanton puhujien kokemattomampaa kaartia, sillä hän on opiskellut kieltä vasta kuusi vuotta.

– Tunnen itseni maailmankansalaiseksi. Olen innostunut universaaleista ja ihmisiä yhdistävistä asioista ja koen, että esperanto on sellainen. Tämä on kolmas maailmankongressini. Tällä kertaa pidän luennon myös itse, hän sanoo. Aiemmin Helsingissä vieraillut Novichenko on ensivaikutelman perusteella tykästynyt Lahteen.

– Pidän tällaisista vähän pienemmistä kaupungeista, joissa ilmanlaatu on puhdas. Täällä on myös vihreää ja rauhallista, hän sanoo.

Vaikka useat ulkomaiset vieraat tuntuvat hehkuttavan Lahtea, Esperantoliiton puheenjohtaja Grundström on ehtinyt törmätä ensimmäisten päivien aikana myös kritiikkiin.

– Tapasin tanskalaisen rouvan, joka oli sitä mieltä, että maailmankongressit pitää järjestää pääkaupungissa. Itse hän oli ollut järjestämässä tapahtumaa Kööpenhaminaan vuonna 2011, Grundström sanoo. Hänen mielestään Lahden kaltaisilla pienillä kaupungeilla on kuitenkin omat vahvuutensa.

– Metropoliin isokin tapahtuma hukkuu huomaamatta. Lisäksi esimerkiksi Kööpenhaminassa keskustasta piti ajaa metrolla monta asemaväliä kongressipaikalle.

Belgialainen arvostettu muusikko Jo Haazen keskusteli Suomen Esperantoliiton puheenjohtaja Tuomo Grundströmin kanssa. Kuva: Katja Luoma
Maailmankongressi

Kansainvälinen kokoontuminen

Kongressi järjestetään yleensä heinäkuun viimeisellä tai elokuun ensimmäisellä viikolla.

Kansainvälinen kokoontuminen on järjestetty vuosittain vuodesta 1905 lähtien.

Ensimmäisen ja toisen maailmansodan vuosina kongressia ei kuitenkaan järjestetty.

Ohjelmassa on esimerkiksi luentoja isäntämaasta ja yleisistä aiheista sekä viihde- ja taideohjelmia.

Kongressipaikan valitsee Esperanton maailmanliiton hallitus. Paikka vaihtuu vuosittain.

Suomessa Esperanton maailmankongressi on järjestetty kolme kertaa aiemmin: vuosina 1922 ja 1969 Helsingissä ja 1995 Tampereella.

Ensi vuonna tapahtuma järjestetään Montrealissa.

Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi