Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Saksiniekkoja saadaan tänä vuonna kohtalaisesti tai hyvin – Rapubiologi: "Suomalaiset syövät enemmän rapuja kuin kykenemme ravustamaan"

Heinäkuun kylmä kausi ehkä viivästytti saksiniekkojen kehitystä. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

Ravustuskausi alkoi tänään puolilta päivin. Rapusaaliista odotetaan tänä vuonna keskimääräistä tai jopa hyvää, arvioi Luonnonvarakeskus.

Etelä-Suomessa rapusaaliit noussevat vähintään kohtalaisiksi heti kauden alusta lähtien. Pohjoisempana kauden alku voi olla heikompi.

– Vesien kylmeneminen heinäkuun alussa varmaankin sotki tilannetta rapujen kehityksessä. Varsinkin isommissa vesistöissä poikasten kehittyminen on voinut viivästyä, kertoo rapubiologi Japo Jussila STT:lle.

Naarasravut saattavat olla kantaneet poikasia vielä aivan ravustuskauden alla.

– Poikasia kantava tai juuri kantanut rapunaaras liikkuu hyvin vähän. Jos poikasten kehitys ja kuoriutumien ovat myöhässä, naarasravut voivat niillä alueilla puuttua alussa saaliista kokonaan, Jussila lisää.

Vuosittain täplärapuja pyydetään 2–3 miljoonaa ja jokirapuja alle miljoona yksilöä. Saksiniekkoja saa pyytää lokakuun loppuun saakka.

Kalastusta ja ravustusta valvotaan tehostetusti tänä vuonna. Tehovalvonta on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa kalastuksenvalvontakampanjaa. Kampanjan toteuttavat Kalatalouden Keskusliitto ja sen jäsenjärjestöt.

Amatöörin pikkusaalis myytävissä kuluttajille

Vain rekisteröityneet kaupalliset kalastajat saavat nykyisen kalastuslain mukaan myydä rapusaaliitaan. Rekisteröitymistä ei kuitenkaan vaadita, jos ravustaja myy yhden ravustuskauden aikana korkeintaan 300 rapua suoraan kuluttajille.

Ravustajien kannattaa muistaa, että täplärapu on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Niitä ei saa istuttaa edes sellaisiin vesistöihin, joissa niitä on jo ennestään. Kiellolla halutaan ehkäistä täpläravun sekä sen mukana kulkevan rapuruton leviäminen.

– Tältä kesältä ei ole vielä tiedossa rapuruttotapauksia. Se on hyvä uutinen, vaikkakin rapuruton määrä selviää yleensä vasta ravustuskauden alettua, Jussila kertoo.

Jos saa ravun rauhoitusaikana, se tulee vapauttaa välittömästi pyyntiveteen. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä jokiravun suojeluarvo maksettavaksi. Se on 50 euroa yksilöltä.

Harvinaistuneita jokirapuja on vielä Itä- ja Pohjois-Suomen vesistöissä.

Rapu on Jussilan mukaan edelleen kysytty ruokalaji Suomessa.

– Suomalaiset syövät enemmän rapuja kuin kykenemme ravustamaan. Euroopasta on maahantuotu vuosittain rapuja ruoaksi.

Samoin kuin kalastus, myös ravustus tuppaa olemaan meillä ikääntyvien miesten harrastus.

– Mutta niin kauan kuin ravustuksesta saa tuloa, nuoriakin on Suomessa mukana ravustamassa.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi