Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Näkökulma: Kun ihmisen mieli murtuu, hän kohtaa helposti vähättelyä ja väliinputoamista

Mielenterveyden sairauksia ei nähdä tasa-arvoisina muiden sairauksien kanssa, kirjoittaa Uutissuomalaisen toimittaja Sanna Inkinen.

Erityisesti nuorten mielenterveys on ollut tänä vuonna usein otsikoissa. Kuva: Terhi Marttinen

Ahdistaa ja masentaa? Muista huolehtia itsestäsi. Usein mieliala paranee, kun nukkuu, syö ja liikkuu riittävästi. Päihteiden käyttö lisää huonoa oloa.

Näin lukee Vantaan kaupungin nettisivulla, johon on koottu mielenterveysasioihin liittyviä yhteystietoja. Johdantosanat ovat alentavaa ja masentavaa luettavaa – ikään kuin mielenterveyden häiriöt voisi korjata terveellisillä elintavoilla.

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n toiminnanjohtaja Pia Hytönen käyttää mielellään sanontaa ”Jalka voi murtua, myös mieli voi murtua.” Jos lauseen Ahdistaa ja masentaa? tilalla lukisi Jalka poikki?, varmaankin nauraisimme epäuskoisina sitä seuraaville neuvoille.

Nettisivun teksti havainnollistaa hyvin sitä, kuinka mielenterveyden sairauksia ei nähdä tasa-arvoisina muiden sairauksien kanssa.

Heinäkuulle on osunut niin Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n kannanotto opiskelijoiden jaksamisesta kuin terapiatakuu-kansalaisaloitteen loppukiri. Pitkin vuotta olemme lukeneet uutisia lukiolaisten ja erityisesti lukiolaistyttöjen stressistä.

Tiedämme, että pitkittynyt stressi voi johtaa uupumukseen ja uupumus masennukseen. Eläketurvakeskuksen mukaan masennus on suurin yksittäinen syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Viime vuonna näin kävi 3 500 henkilölle. Heistä yli kaksi kolmasosaa oli naisia.

Millainen pommi meitä odottaa, jos tulevaisuuden työntekijät stressaantuvat, uupuvat ja pahimmillaan masentuvat jo lukiossa ja korkeakoulussa?

Työkyvyttömyyseläkkeelle ei välttämättä jäädä pysyvästi. Paluu työelämään on Eläketurvakeskuksen mukaan kuitenkin harvinaisempaa, jos taustalla on mielenterveyshäiriö eikä jokin muu sairaus.

Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa todetaan, että Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa saavat vain aikuiset, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna. Näin ollen esimerkiksi työkyvyttömyyseläkeläiset jäävät sen ulkopuolelle. Heidän vaihtoehdoikseen jää avun saaminen julkisessa terveydenhuollossa tai yksityisen terapian maksaminen omasta pussista. Ensimmäistä harvoin saa ja jälkimmäiseen tuskin on varaa.

Mielenterveyspalvelujen ja -järjestelmien asiantuntija, ylilääkäri Jukka Kärkkäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kirjoitti tiistain Helsingin Sanomissa, että julkisen terveydenhuollon pitäisi ottaa selvästi laajempi vastuu psykoterapioiden järjestämisestä. Psykoterapia on mielenterveyshäiriöiden keskeinen hoitomuoto lääkehoidon rinnalla.

Myös kansalaisaloite vaatii Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian oheen toimia julkiselta terveydenhuollolta.

Jos terapiatakuu toteutuu, voisi se vaikuttaa positiivisesti paitsi mielenterveyskuntoutujien hyvinvointiin myös heidän työllisyyteensä.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen sosiaali- ja terveysasioita seuraava toimittaja.

Sanna Inkinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi