Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Entä jos perjantaita ei ole? Mielenterveyshäiriöistä omaistaan hoitavalla suuri masennusriski

Mielenterveyssairaudet eivät ole vieläkään tasa-arvoisessa asemassa muiden sairauksien kanssa, tietää FinFami ry:n toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen haluaa viestiä toivosta: moni voi selvitä mielenterveysongelmista, mutta ei ilman tukea ja apua. Kuva: Kai Sinervo

Arviolta vain 2–3 prosenttia mielenterveyshäiriöistä läheistään hoitavista saa omaishoidon tukea, kertoo Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n toiminnanjohtaja Pia Hytönen.

Prosenttiosuus on selvästi pienempi kuin omaishoitotilanteissa yleensä: Vuonna 2018 omaishoidon tukea maksettiin noin 47 000:lle, kun kaikkiaan omaishoitotilanteita arvioidaan olevan lähemmäs 350 000.

– Meillä on hirveästi epävirallisia omaishoitajia, jotka eivät saa rahallista tukea, vapaapäiviä tai palveluja. Kun omaishoidon tuen myöntämistä arvioidaan, myös psyykkinen toimintakyky pitäisi huomioida paremmin, Hytönen toteaa.

FinFami tavoitteleekin mielenterveyssairauksille tasa-arvoista asemaa muiden sairauksien rinnalle.

– On aika paljon suurempi kynnys sanoa töissä lähtevänsä hoitamaan mielenterveyshäiriöistä puolisoa tai lasta kuin flunssaista läheistä, Hytönen havainnollistaa.

Lapsi voi joutua vastuuseen vanhemmastaan

FinFamin omaiskyselyjen mukaan 46 prosenttia mielenterveyshäiriöisten omaisista masentuu itse.

– Meillä on paljon sellaisia omaisia, joilla ei koskaan ole perjantaita. Pahimmillaan viikonloppu voi olla tiukempi kuin arki, Hytönen sanoo.

Hän korostaa, ettei lapsen pitäisi koskaan joutua vastuuseen vanhemmastaan, mutta näitäkin tapauksia riittää.

– Nuoret ovat pesseet vanhempansa, käyneet kaupassa ja apteekissa, vieneet hoitoon.

– Yhtä poikaa alettiin kiusata, kun hän ei enää pyytänyt kotiinsa kavereita. Hän häpesi äitinsä tilannetta ja hygieniaa.

Lapsi tai nuori voi olla hakematta apua pelon vuoksi: entä jos isä tai äiti viedään häneltä tai tätä pidetään huonona vanhempana?

– Ei ole kyse siitä, että vanhemmat olisi huonoja, vaan perhe tarvitsee tukea, Hytönen sanoo.

Ykkössija, joka ei mairittele

Mielenterveyshäiriöt nousivat viime vuonna ensimmäistä kertaa yleisimmäksi sairauspoissaolojen syyksi jättäen tuki- ja liikuntaelinsairaudet kakkossijalle. Työkyvyttömyyseläkeläisistä kaksi viidestä on eläkkeellä mielenterveyssyistä.

– Tämä on erittäin iso työllisyyskysymys. Työllisyysastetta ei saada nostettua, jos mielenterveysasioita ei saada paremmalle tolalle ja edistetä kaikilla elämän alueilla, Hytönen linjaa.

Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyssyistä jäädään usein eläkkeelle keskimäärin nuorempana, ja myös paluu työelämään on muihin sairausryhmiin verrattuna harvinaisempaa.

– OECD on laskenut, että mielenterveyshäiriöiden vaikutukset ovat Suomessa vuositasolla 11 miljardia, Hytönen kertoo.

Pia Hytösen mukaan kaikki mielenterveysongelmista kärsivien omaishoitajat eivät edes ymmärrä olevansa omaishoitajia. Kuva: Kai Sinervo

Vielä kuukausi aikaa

Mielenterveysjärjestöt panivat helmikuussa alulle kansalaisaloitteen terapiatakuusta. Allekirjoituksia oli keskiviikkoiltapäivään mennessä kertynyt runsaat 43 000. Aikaa 50 000 nimen keräämiselle on 20. elokuuta saakka.

Aloitteen tavoitteena on, että hoitoon pääsisi kuukauden sisällä hoidon tarpeen ilmetessä.

– Esimerkiksi Kelan kuntoutusterapiaan pääsy kestää pahimmillaan vuoden, Hytönen kertoo.

Paitsi perusterveydenhuollossa myös muissakin ammattiryhmissä tarvittaisiin Hytösen mielestä enemmän mielenterveysosaamista.

– Olisi tärkeää tuoda palveluja ihmisten arkiympäristöön.

Hyvänä esimerkkinä tästä hän pitää Joroisten kuntaa, jossa kouluun on palkattu psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja.

Omainen kaipaa tietoa myös itse sairaudesta

Pia Hytönen on pannut työssään merkille, ettei moni mielenterveysongelmaisen omainen edes tunnista olevansa omaishoitajan roolissa. Vertaistukiryhmän ensikertalainen voi olla jopa 90-vuotias, joka kertoo huolehtineensa omaisestaan jo useita vuosikymmeniä.

– Sanon maatalon tyttönä, että tarvittaisiin kotilomitusta eli kotiin tuotavia palveluja, jotta omainen saisi lepoa, jaksamista ja tietoa. Moni omainen on kertonut, kuinka tärkeää on saada tietoa itse sairaudesta ja palveluista ja siitä, mistä saisi itselle tukea.

Hytönen muistuttaa, että kun läheinen sairastaa psyykkisesti, elämä voi silti olla hyvää ja merkityksellistä – jos vain koko perhe saa apua ja tukea.

Älä kysy kerran, kysy monta kertaa

Mielenterveysasioista puhutaan ehkä enemmän kuin koskaan, nuoret helpommin kuin ikäihmiset.

– Ikäihmiset kokevat enemmän häpeää, mielenterveysasiat pidetään tiukemmin neljän seinän sisällä, Hytönen näkee.

Nuoret, joiden läheisellä on mielenterveysongelma, ovat usein sanoneet Hytöselle, ettei riitä, jos nuorelta kysyy kerran ”Kuinka voit?”.

– Kaikki vastaavat ensimmäisellä kerralla, että tosi hyvin.

– On jaksettava kysyä monta kertaa. Ensin nuori saattaa vastata puuta heinää, mutta useamman kerran jälkeen tulppa voi irrota.

Kuka

Pia Hytönen

Syntynyt vuonna 1971. Kotoisin Pohjois-Savosta Viljolahdelta, läheltä Varkautta.

Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta, pääaineena sosiaalipolitiikka.

FinFamin toiminnanjohtajana vuodesta 2009 lähtien.

Vastuuhenkilönä terapiatakuu-kansalaisaloitteessa yhdessä Alviina Alametsän kanssa, joka saa Suomen 14. meppipaikan Britannian EU-eron jälkeen.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi