Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ministeriö läpivalaisee kaikki kunnat – "Sen jälkeen tiedetään, millaisia lääkkeitä eri alueilla tarvitaan"

Kuntien taloudesta tiedetään paljon, mutta kuntien muu kehitys on pimennossa. Tulevana syksynä kunnat aiotaan läpivalaista.

– Teemme laajamittaisen läpivalaisun siitä, missä Suomen kuntakenttä mahdollisuuksineen lepää, jotta tiedetään, millaisia lääkkeitä eri alueilla tarvitaan, valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi kertoi Uutissuomalaiselle.

Eriytymiskehitys tunnustetaan

Pitkäniemen mukaan hallitusohjelmassa tunnustetaan rohkeammin eri alueiden erilainen kehitys ja lähdetään rakentamaan elinvoimapolitiikkaa vallitsevien realiteettien pohjalta. Tämä vaatii tilannekuvan selvittämistä.

Sen jälkeen pohditaan muun muassa, mitä muutoksia kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmä kaipaavat. Kun valtionosuusjärjestelmää on uudistettu, motiivina on ollut läpinäkyvyys ja yksinkertaisuus.

– Nyt ne eivät ole enää listan kärjessä. Motiivi liittyy siihen, miten saadaan hoidettua eriytymiskehitystä, Pitkäniemi sanoi.

Pitkänimen mukaan uudet haasteet koskevat kaikkia kuntia, sekä väestöään menettäviä että kasvavia kuntia.

– Eri alueet tarvitsevat erilaisia lääkkeitä.

"Päättäjät mokanneet"

Kuntatalous heikkenee ja väki keskittyy. Porin Suomi-Areenalla yritettiin löytää keskiviikkona vastausta siihen, miten eriytymiskehitys saadaan pysäytettyä ja voidaanko jatkossa puhua tasa-arvoisesta Suomesta.

Tulevaisuudentutkija Aleksi Neuvonen ajatushautomo Demosista korosti, että nyt on korkea aika herätä tilanteeseen, jossa väestö keskittyy pääkaupunkiseudulle ja ainoastaan 20–30 kuntaa kasvaa.

– Silti kunnan strategiana on se, että kyllä tästä vielä noustaan, Neuvonen sanoi.

Neuvosen mukaan maaseutukuntien päättäjät ovat mokanneet siinäkin pahasti, kun ne ovat antaneet kaupoille siimaa ja sallineet niiden rakentaa marketit kyläraitin ulkopuolisille pelloille.

Koulutuksen tasa-arvosta puhunut apulaisprofessori Janne Varjo Helsingin yliopistosta muistutti, että 1990-luvun puolivälistä lähtien 80 peruskoulua on sulkenut ovensa lopullisesti joka kevät. Lisäksi toisen asteen koulutus on siirtynyt yhä etäämmälle maaseutukunnista.

"Meinaan tylsistyä"

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kritisoi väestökehityskärjellä lähtevää keskustelua.

– Meinaan tylsistyä tähän keskusteluun, kun lähdetään negatiivisista asioista liikkeelle. Kuntajohtajan tehtävänä on luoda positiivista mielialaa, Määttä sanoi.

Määttä iloitsi, että hallitusohjelmassa tunnustetaan alueiden erilaisuus ja ollaan valmiit tekemään ensimmäistä kertaa erilaista politiikkaa eri alueilla. Kokeilujen kautta pyritään lisäämään elinvoimaa väestöään menettävissä kunnissa.

Määttä ei liioin pitänyt ajatuksesta, että luovuus keskittyy metropoleihin. Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius muistutti, että antiikin Ateena oli Lahden kokoinen kaupunki, joten kaikki innovaatiot eivät synny välttämättä Helsingissä.

Tasa-arvo ei toteudu Helsingissäkään

Stranius muistutti, ettei esimerkiksi koulutuksen tasa-arvo toteudu missään. Helsingissä on lyhyet koulumatkat, mutta ala-asteen oppilaat on ahdettu pieniin tiloihin, koska koulut ovat niin huonossa kunnossa.

Varjon mukaan koulutuksen saralla suurissa kaupungeissa on epätasainen aluekehitys. Tietyille alueille pakkautuu matalan koulutustason omaavia ihmisiä, työttömiä ja maahanmuuttajia.

– Ne vaikuttavat koulujen vetovoimaan ja liikkeelle lähtee ikävä noidankehä. Tietyt lähiöt ja koulut kuihtuvat, Varjo sanoi.

– Maaseudulla myönteistä on se, että on yksi yläaste. Se on tasa-arvoinen, koska siellä ovat kaikki kunnan oppilaat laidasta laitaan, Määttä sanoi.

Neuvosen mukaan väkeään menettävissä kunnissa keskeistä on saada "ihmisresurssit" yhteen, kohtaamaan toisiaan ja tekemään asioita yhdessä. Määttäkin korosti myönteisen ja yhteisen ilmapiirin luomisen tärkeyttä. Myös digitalisaation hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuksia syrjäseuduille.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi