Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tänään liputetaan kansanvallan päivää – merkkipäivä painui unohduksiin vuosikymmeniksi kaikkialla paitsi Sastamalassa

Entisen pääministerin Kalevi Sorsan suuri idea ei sytyttänyt. Vain Sastamalassa perinne elää.

Entisen pääministerin Kalevi Sorsan (sd.) idea kansanvallan päivästä lerpahti alkuunsa. Kuva: Anssi Hietamaa

Itsenäinen Suomi täytti 75 vuotta vuonna 1992. Entinen pitkäaikainen pääministeri, Suomen pankin johtokunnan jäsen Kalevi Sorsa (sd.) toimi juhlavuoden tilaisuuksia ideoineen juhlatoimikunnan puheenjohtajana. Itsenäisyyden rinnalla Sorsa halusi korostaa Suomen tasavaltaista hallitusmuotoa.

Valtionhoitaja C. G. E. Mannerheim oli vahvistanut Suomen tasavaltaisen hallitusmuodon heinäkuun 17. päivänä vuonna 1919. Sorsa esitti, että heinäkuun 17. päivästä eli ”kansanvallan päivästä” tehtäisiin virallinen liputuspäivä.

– Kaikki mikä meillä on, on kansanvallan varassa rakennettu, Sorsa perusteli. Päivä nimitettiinkin itsenäisyyden juhlavuonna kansanvallan päiväksi.

Sorsan perusteena oli myös suomalaisten yhteisten kesäisten juhlien ja liputusten puute. Kesäkauden ulkopuolella liputuspäiviä oli sen sijaan lukuisasti.

Katosi pian almanakasta

Kansanvallan päivää juhlistettiin vuonna 1992 näyttävästi ympäri Suomea. Savonlinnassa pidetyn pääjuhlan juhlapuhujana oli oikeutetusti Sorsa itse. Juhla televisioitiin suorana lähetyksenä.

Kaikki mikä meillä on, on kansanvallan varassa rakennettu. Kalevi Sorsa

Kansanvallan päivän vietto ei kuitenkaan saanut ilmaa siipiensä alle. Valtioneuvosto ei vahvistanut päivää viralliseksi liputuspäiväksi eikä edes vakiintuneeksi liputuspäiväksi.

Seuraavana vuonna kansanvallan päivä oli jo useimmilta unohtunut. Vielä vuonna 1994 kansanvallan päivä oli Helsingin yliopiston almanakassa liputuspäivä, mutta ei enää sen jälkeen. Kansanvallan päivästä ei ollut muodostunut jokavuotista juhlapäivää ja liputuspäivä poistettiin.

Perinne elää Sastamalassa

Vain Pirkanmaalla sijaitsevassa Vammalassa tartuttiin Kalevi Sorsan vuonna 1992 tekemään ehdotukseen kansanvallan päivän viettämisestä heinäkuussa. Perinne on jatkunut siitä lähtien.

Vammalasta on tosin tullut kuntaliitoksen myötä noin 25 000 asukkaan Sastamala, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät vuonna 2009. Nimensä kaupunki otti Satakunnan historialliseen maakuntaan kuuluneen suuren Sastamalan pitäjän mukaan.

– Meidän mielestämme Sorsan ehdotus oli vilpitön ja hyvä ajatus. Kun merkkipäivä on vielä kesällä, siitä sai ”karnevaalityyppisen tapahtuman” toisin kuin keskellä talvea. Siitä se lähti, eläkkeellä oleva entinen Vammalan hallintojohtaja Hannu Nikkilä muistelee.

Arvovaltaisia puhujia

Nikkilä toimii Kulttuuria kaikille ry:ssä, joka yhdessä Sastamalan kaupungin ja Tyrvään Sanomien kanssa vastaa vuosittaisesta kansanvallan päivän järjestämisestä.

– Kansanjuhla pidetään Vammalan torilla aina lauantaina, joka sattuu lähimmäksi 17. heinäkuuta. Väkeä on joka kesä riittänyt kiitettävästi. Tapahtuman formaatti on pysynyt perusteiltaan samanlaisena vuodesta toiseen.

Yleisöäänestyksen perusteella valitaan paikallinen vuoden avainhenkilö. Hyde Park -puhujalavalta jokainen voi lausua sanoa mielipiteensä kansanvallasta tai mistä muusta mieltä askarruttavasta asiasta tahansa. Yleisö saa nauttia myös musiikkiesityksistä.

Meidän mielestämme Sorsan ehdotus oli vilpitön ja hyvä ajatus. Vammalan hallintojohtaja Hannu Nikkilä

Hyde Park -puheiden lisäksi ohjelmaan kuuluu juhlapuhe.

– Puhujina olleet poliitikot ovat kiitettävästi pysyneet päivän teemassa ja osanneet ottaa tapahtuman luonteen hyvin huomioon eikä vaalipuheita ole kuultu, Nikkilä kiittelee.

Itseoikeutetusti Sorsa on puhunut kansanvallan päivän juhlassa, Viime vuonna juhlapuheen piti eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.). Myös ulkoministeri Timo Soini (ps.) on ehtinyt puhumaan Sastamalan Heinoon kylän kesäpaikastaan.

Virallisia juhlallisuuksia tänä syksynä

Tänä vuonna heinäkuun 17. päivä on yleinen liputuspäivä tasavaltaisen hallitusmuodon täyttäessä sata vuotta. Viralliset juhlallisuudet ja muut tapahtumat keskittyvät syksyyn.

Eduskunnassa pidetään syyskuussa Hallitusmuoto 100 vuotta -juhlatilaisuus. Presidentinlinnassa, Eduskuntatalossa, Valtioneuvoston linnassa ja Säätytalossa vietetään avoimien ovien päiviä.

Kaksi vuotta sitten juhlittiin Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Viime vuonna vuorossa oli sisällissodan muistovuosi. Tasavaltaisen hallitusmuodon juhlat päättävät merkkivuosien sarjan.

Joel M. Vainonen

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi