Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Monarkian ja tasavallan kompromissi – ”Suomessa oli voimassa muuttumaton muuttuva perustuslaki”

Hallitusmuotokiistan seurauksena presidentti sai Suomessa poikkeuksellisen vahvat valtaoikeudet. Kuva: ESM arkisto

Heinäkuussa 1919 valtionhoitaja C.G.E. Mannerheimin vahvistama tasavaltainen hallitusmuoto on tärkein Suomen perustuslaeista.

”Lohdutukseksi” monarkiaa ajaneet saivat hallitusmuotoon presidentille poikkeuksellisen vahvat valtaoikeudet. Presidentille tuli käytännössä enemmän valtaa kuin Suomen kuninkaalle olisi tullut, jos vuoden 1918 monarkistinen hallitusmuoto olisi jäänyt voimaan. Presidentistä luotiin perustuslain kirjaimen avulla ja sittemmin käytännössä kvasimonarkki laajoin ja itsenäisesti käytettävin valtuuksin puoluepolitiikan ulko- ja yläpuolelle nostettuna.

Presidentillä oli oikeus hajottaa eduskunta kesken toimikauden. Presidentti valitsi pääministerin ja muut ministerit. Suomen suhteista ulkovaltoihin määräsi presidentti yksin, sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. ”Monarkististen oikeuksien” vastapainona oli säädös, jonka mukaan lainvastaisesti toiminut presidentti voitiin asettaa syytteeseen Korkeimmassa oikeudessa.

2000-luvulla valta on siirtynyt eduskunnalle

Vuoden 1919 hallitusmuodon puitteissa toimittiin sata vuotta. Ratkaisevia muutospaineita ei päässyt syntymään, koska perustuslaista voitiin tehdä poikkeuksia samoilla määräenemmistösäännöksillä kuin mitä perustuslain varsinainen muutos olisi vaatinut. Valtiosääntöoikeuden erityisasiantuntija professori Paavo Kastari luonnehti aikanaan, että ”Suomessa oli voimassa muuttumaton muuttuva perustuslaki”.

Vuonna 2000 säädettiin kokonaan uusi perustuslaki. Pääministerin ja hallituksen valinta siirtyi eduskunnalle. Presidentti nimittää ja myöntää eron hallitukselle, mutta presidentin rooli on muodollinen. Ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Kun vastuu EU-politiikasta kuului yksiselitteisesti pääministerille ja valtioneuvostolle, syntyi tulkintaongelmia ja rajanvetoa valtioneuvoston ja presidentin välille.

Vuoden 2012 perustuslakiuudistuksessa pyrittiin ratkaisemaan vuoden 2000 perustuslain ”valuvika” eli kenen sana ratkaisee, jos presidentti ja valtioneuvosto ovat jostain ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksestä eri mieltä. Kiistan ratkaisijaksi tuli eduskunta, jolle hallitus antaa tiedonannon. Menettelyn tavoitteena on kannustaa presidentti ja valtioneuvosto kompromissiin niin, ettei selontekoon tarvitsisi turvautua.

Uusi perustuslaki astui voimaan maaliskuussa 2012 Sauli Niinistön ensimmäisen presidenttikauden alkaessa.

Joel M. Vainonen

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi