Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kadonneita etsitään jatkossa myös moottorivarjoliitimillä - "Liidin voi helposti luodata joenuomia, teiden varsia ja hakkuuaukeita"

Turkulainen Keijo Kettunen on kokenut moottorivarjoliitäjä. Hän sai koulutusta pelastuslentoihin sunnuntaina Lapinlahdella. Kuva: Marko Happo

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on saamassa merkittävän uuden avun kadonneiden etsintään. Moottorivarjoliitoa harrastavia kansalaisia on koulutettu pelastustehtäviin tämän vuoden alusta lähtien.

Aiheesta järjestetiin koulutus heinäkuun alussa Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Paikalla oli kahdeksan liitäjää ja yksi maatukihenkilö.

– Lähdin mukaan, koska tämä kuulosti järkevältä. Näitä vehkeitä on aika harvalla, joten sama niitä on tarjota pelastuskäyttöön, iisalmelainen Ermo Kastarinen sanailee.

62-vuotias Kastarinen on harrastanut moottorivarjoliitoa seitsemän vuotta. Sunnuntaina hän kokeili ensi kertaa, miltä tuntui katsoa yläilmoista muutakin kuin maisemia.

– Harjoituksena oli etsiä läheiselle järvelle muka kadonnut mies, joka oli liikkunut kajakilla.

– Pari kaarrosta piti tehdä, ennen kuin löytyi. Siellähän se takki pilkotti saaren rannassa.

Iisalmelaisen Ermo Kastarisen mielestä mova-lentämisessä on parasta vapauden tunne. Laadukkaat lentovermeet tosin ovat hänen mukaansa kalliita. Kuva: Marko Happo

Suomessa on arviolta noin 200 aktiivista moottorivarjoliitäjää. Heidän osaamistaan on hyödynnetty pelastustehtävissä aiemmin vain satunnaisesti.

Suomen Lentopelastusseuran valmiuspäällikön Arto Kupiaisen mukaan tilanne on nyt muuttumassa. Tarkoituksena on kouluttaa vähintään 50 liidinpelastajaa hälytysvalmiuteen vuoden loppuun mennessä.

– Poliisi on tähän saakka voinut kysyä liitäjiä apuun vain epävirallisesti. Ja liitäjät ovat auttaneetkin – esimerkiksi Heinävedellä kadonneen nunnan etsinnöissä, Kupiainen tietää.

– Nyt liidinharrastajat ovat virallinen apureservi siinä missä vaikka meripelastajat. Pelastusliitäjille on perustettu oma yhdistyskin, hän jatkaa.

Kupiaisen mukaan moottorivarjoliitimet ovat monessa etsintätapauksessa selvästi paras vaihtoehto. Kiinteäsiipisiin lentokoneisiin verrattuna kepeät liitimet erottuvat edukseen ketteryydellään.

– Liidin voi helposti luodata joenuomia, teiden varsia ja hakkuuaukeita. Nopeus ja lentokorkeus ovat juuri sopivia.

Panu Markkanen laittoi harjoituslennolle päähänsä action-kameran. Kameran tallentamat kuvat osoittavat, kuinka hyvä näkyvyys liitimen kyydistä maastoon on. Kuva: Marko Happo

Suomen Liidinpelastajat ry:n puheenjohtajan Mika Virolaisen mukaan Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa vapaaehtoiset varjoliitäjät ovat virallinen osa valtakunnallista pelastustoimintaa. Hän on varma, että esimerkki huomataan ennen pitkää ulkomailla.

– Henkilöetsintöjen lisäksi mova-liitimiä voi hyödyntää muillakin tavoilla. Esimerkiksi öljyvahinkojen tai tulvien laajuus on selvitettävissä liitimestä helposti, Virolainen kertoo.

Arto Kupiaisen mukaan Lentopelastusseura saa vuosittain noin 50 hälytystä erilaisiin tehtäviin. Hän uskoo luvun jatkossa kasvavan moottorivarjoliitimien myötä.

– Tietoisuus tästä avusta on vielä vähäistä. Silti tämä on esimerkiksi poliisille ilmaista, sisäministeriön korvaamaa resurssia.

Moottoroidut varjoliitimet kulkevat tyynellä säällä noin mopon nopeutta. Kuva: Marko Happo

Lapinlahdella koulutettavana ollut pitkän linjan ilmailija Keijo Kettunen kertoo mova-liitimien yleistyneen viime vuosina rajusti. Miehen mukaan moottoroidut liitimet ovat käytännössä korvanneet muun muassa Spede Pasasen elokuvista tutut riippuliitimet.

– Syynä on se, että varjo on huomattavasti siipeä kätevämpi käyttää ja kuljettaa.

Lentopelastus

Kolmenlaista apua

Suomen Lentopelastusseura on yksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) järjestöistä. Seura vastaa Vapepan kaikesta ilmailusta.

Pääosa Lentopelastusseuran avusta annetaan lentokoneilla. Niillä muun muassa etsitään kadonneita ja valvotaan metsäpaloja.

Viime vuosina seura on laajentanut toimintaansa moottoroituihin varjoliitimiin (mova) ja miehittämättömiin ilma-aluksiin (RPAS).

RPAS-drooneilla voidaan luodata pieniä alueita erittäin tarkasti. Mova-liitimet soveltuvat keskisuurten alueiden etsintä- ja pelastustehtäviin.

Lentopelastusseura on perustettu vuonna 2006. RPAS-ohjaajia ja -tähystäjiä alettiin kouluttaa vuonna 2017 ja mova-liitäjiä vuonna 2019.

Vapaaehtoiset miehistöt, RPAS-ryhmät ja varjoliitäjät ovat valmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden. Ne auttavat viranomaisia tarvittaessa.

Vapaaehtoisten hälytyskulut korvataan valtion kassasta.

Lähde: lentopelastus.fi
Petri Karvinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi