Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kortittomia kuskeja kiinni 67 kertaa päivässä – Tapausten määrä lähti viime vuonna pitkästä aikaa nousuun

Poliisi pysäyttää kortittoman kuskin Oulun seudulla useammin kuin muualla. Pieni osa ihmisistä vastaa isosta osasta rikoksia.

Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta kääntyi poliisin tilastoissa viime vuonna nousuun. Kuva: Johanna Halava

Joka päivä Suomessa jää kiinni keskimäärin 67 kuljettajaa, joiden ajokortti ei riitä ajokin rattiin tai ohjaustankoon. Määrä on laskettu poliisin viime vuoden tilastosta.

Kortitta ajaminen – tai siitä kiinni jääminen – kääntyi Suomessa viime vuonna nousuun pysyttyään sitä ennen tasaisena viitisen vuotta.

Viime vuonna kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta jäätiin kiinni vajaat 24 500 kertaa, mikä on noin pari tuhatta eli 9 prosenttia enemmän kuin 2017. Tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla tilastomerkintöjä on kertynyt vajaat 12 000.

Lukuihin vaikuttanee moni asia.

– Vaikutusta on mahdollisesti poliisien määrän vähenemisellä sekä siitä johtuvalla tehtäväkentän muutoksilla. On myös ollut vuosia, jolloin poliisin voimavaroja on tarvittu muihin tehtäviin, kuten vuonna 2015 pakolaiskriisin aikana. Osittain luvut korreloivat myös rattijuopumusrikosten lukuihin. Viime vuoden piikki johtunee jouhevammasta tekniikan käytöstä. Henkilön ajo-oikeuden tarkistuksia pystyy nykyään tekemään poliisin ajoneuvoissa, sanoo poliisiylitarkastaja Maria Hoikkala Poliisihallituksesta.

Vielä 1990-luvun lopussa kortitta ajoja kirjattiin alle 20 000 vuodessa, mutta määrä kipusi hiljalleen ylöspäin huipentuen vuoden 2007 lähes 30 000:een. Sen jälkeen määrä oli pienimmillään vuonna 2013, noin 21 800.

Oulun seudulla eniten

Tilastoista ei selviä, kuinka monta ihmistä lukujen takana on.

– Tilastossahan ovat poliisin tietoon tulleet tapaukset. Mukana on myös niitä, jotka ovat voineet syyllistyä useisiin kymmeniin kuljettamiseen oikeudetta. Pienemmillä paikkakunnilla nämä tietyt kuskit ja ajoneuvot ehkä tunnetaan paremmin. Isoimmissa kaupungeissa taas voi pärjätä ilman autoakin, pohtii Maria Hoikkala.

Monella pienellä paikkakunnalla onkin poikkeuksellisen paljon kortitta ajoja suhteessa asukaslukuun. Niitä kirjattiin viime vuonna suhteellisesti eniten Pohjois-Pohjanmaan Iissä, jossa kirjattiin tuhatta asukasta kohti 13,6 kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta. Koko maan keskiarvo oli 4,5.

Eniten sakkoja kortittomille kuljettajille kirjoittaa Oulun poliisi, tuhatta asukasta kohti viime vuonna 5,9 kappaletta. Janan toisessa päässä on Länsi-Uusimaa, jossa suhdeluku oli 3,5. Lukumäärissä ero on runsaat 1 200 kappaletta. Alkuvuoden perusteella ääripäät ovat tänä vuonna samat.

Oulun muita korkeampia kortitta ajavien määriä voi selittää tehokas valvonta, arvelee liikenneyksikön johtaja, komisario Pasi Rissanen.

Kulkuneuvon kuljettamista oikeudetta jäädään kiinni eri maakunnissa eri tahtia. Kuva: Minna Rosti, Pekka Seppänen

Kolme kortittomien ryhmää

Kortitta ajamiseen syyllistyy Pasi Rissasen mukaan lähinnä kolme ryhmää. Ensinnäkin ovat mopoilijat, jotka ovat virittäneet ajokkinsa niin, että siitä on tullut lain edessä kevytmoottoripyörä. Toinen ryhmä ovat iäkkäät autoilijat, joiden ajo-oikeus on rauennut, koska vaadittu lääkärintodistus on jäänyt toimittamatta. Ja sitten ovat vielä ne, joilla ei koskaan ole ollutkaan ajokorttia kuljettamaansa ajoneuvoon.

– Heillä on olemassa ehkä mopokortti, mutta he eivät ole ikinä suorittaneet muuta ajokorttia. He ovat vain siirtyneet sujuvasti moposta ajamaan autoa, yleensä henkilöautoa.

Rissasen mukaan mopojen virittämistä tulee vastaan enemmän maaseudulla, kokonaan kortitta ajavia taas taajamassa.

Ajokortin hankkimatta jättäneet ovat harvalukuinen joukko, mutta he ovat niitä, jotka poliisipartiot oppivat tunnistamaan ulkonäöltä.

– Puhutaan yhden ihmisen kohdalla sellaisesta kymmenkunnasta kiinni jäämisestä vuodessa. Muutamia sellaisia on, joilla näitä on useita kymmeniä, Rissanen kertoo.

Hän myöntää, että poliisin tietoon tulleet tapaukset voivat olla vain jäävuoren huippu. Nykyisillä konsteilla poliisin on vaikea saada toistuvaa kortitta ajamista kuriin.

– En osaa sanoa, missä vaiheessa tulisi vastaan kynnys, että ajoneuvo voitaisiin ottaa takavarikkoon pelkästään ajo-oikeudetta ajamisesta, Rissanen pohtii.

Tämän vuoden alussa eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, jonka mukaan seitsemän kertaa samasta rikoksesta sakotettu voi joutua sovittamaan tekojaan vankilassa. Laki tulee voimaan, kun tietojärjestelmät ovat valmiit eli arviolta vuonna 2021.

Lue myös: Lukijalta: Ehdotus asumisen ajokortista ehtoineen oli erinomainen
Rikos

Sakkoja tai jopa vankeutta

Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta -nimiseen rikokseen, eli kansankielellä kortitta ajamiseen, syyllistyy, jos kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, raitiovaunua, junaa, alusta tai ilma-alusta ilman ajo-oikeutta tai lupakirjaa.

Rikokseen syyllistyneiden joukossa on niin kokonaan kortittomia kuin ajokiellossa olevia kortillisiakin. Lisäksi on kuljettajia, joiden ajokorttiluokka ei riitä heidän ajamaansa ajoneuvoon.

Rangaistuksena on tavallisimmin sakkoa ja ajokielto, mutta maksimirangaistus on puoli vuotta vankeutta.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi