Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Finanssialan Kauppi varoittaa yhteisestä talletussuojasta: "Suomalaisten rahat valuvat Kreikkaan"

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan käteisen käyttö vähenee koko ajan, mutta lähes miljoona suomalaista käyttää yhä käteistä ensisijaisena maksuvälineenä. Kuva: Arkisto Riitta Ketola

Euroopan unionissa pohditaan euromaiden yhteisen talletussuojajärjestelmän rakentamista. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu, että "Suomi toimii aktiivisesti pankkiunionin viimeistelemiseksi, huomioiden pankkien riskitasot."

Suomen pankkiala suhtautuu euroalueen yhteiseen talletussuojajärjestelmään nihkeästi. Finassiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi muistutti Suomi-Areenan tilaisuudessa maanantaina, että suomalaisilta on kerätty yli miljardi euroa talletussuojamaksuja. Ne saattavat valua esimerkiksi kreikkalaisille ja italialaisille ongelmapankeille, jos euromaiden yhteinen talletussuojajärjestelmä toteutuu.

Jopa 40 prosenttia ongelmaluottoja

Kaupin mukaan suomalaispankeilla ei ole juuri lainkaan ongelmaluottoja, ainoastaan kaksi prosenttia luotoista. Euromaiden keskiarvo liikkuu kolmessa prosentissa.

– On maita, joissa luku on jopa 40 prosenttia, Kauppi sanoi ja jatkoi.

– Jos yhteinen talletussuoja toteutuu, suomalaisten hyväksi kerättyjä varoja joudutaan siirtämään esimerkiksi Kreikkaan.

Ongelmapankit järjestykseen

Kaupin mukaan yhteistä talletussuojaa voidaan harkita, kun euroalueen pankkien nykyiset ongelmat on korjattu. Suomi-Areenan keskusteluun osallistuneet kansanedustajat suhtautuivat yhteiseen talletussuojaan pääosin myönteisesti, mutta ongelmapankkien on saatava ensin asiansa kuntoon.

Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi muistutti, että pankit ovat ottaneet riskejä, jotka ovat kaatuneet valtioiden niskaan. Nyt yritetään luoda järjestelmä, jossa finanssisektori ottaa vastuun ongelmista.

– Nyt valtiot ovat antaneet talletussuojan veronmaksajien kukkarosta, Hassi sanoi.

Suomi vaikeuksiin?

Hassin mukaan myös Suomi voisi joutua vaikeuksiin, jos iso liikepankki kaatuisi. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen muistutti samasta uhasta. Jos pankit kaatuisivat, suomalaiset veronmaksajat eivät yksin vastaisi niiden riskeistä, jos yhteinen talletussuoja olisi olemassa.

– Mutta ongelmapankkien pitää hoitaa asiansa säälliseen kuntoon, ennen kuin mennään yhteiseen talletussuojaan, Kurvinen korosti.

Myös kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sirén korosti, että kaikkien euroalueen pankkien pitää olla kunnossa ennen kuin riskejä aletaan jakaa.

Käteinen vähenee, mutta ei katoa

Käteisen käyttö vähenee koko ajan, mutta se tuskin häviää koskaan. Näin arvioivat alan asiantuntijat.

Finanssiala ry:n teettämän kyselyn mukaan noin 20 prosenttia suomalaisista arvioi käteisen käytön loppuvan kymmenen vuoden kuluessa. Yli 60 prosenttia uskoo, että käteisen käyttö päättyy jollain aikavälillä.

Finassiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan pankit ovat kehittäneet uusia maksutapoja, mikä lisää maksukorttien käyttöä.

– Lähimaksaminen on kaksinkertaistunut vuodesta 2017 viime vuoteen ja tänä vuonna tullaan tekemään uusi ennätys, kun lähimaksun raja nousi 50 euroon, Kauppi kertoi.

Suomen Pankin mukaan jo pari vuotta sitten lähes neljännes korttimaksuista tehtiin lähimaksutoimintoa käyttäen.

Suurin osa joukkoliikenteen matkoista maksetaan muilla välineillä kuin käteisellä. Myös lisääntynyt verkkokaupasta ostaminen on vähentänyt käteisen käyttöä.

– Ympäristönäkökulmasta käteisellä maksaminen on haitallisin maksutapa, Kauppi jatkoi.

Hän kuitenkin muistutti, että 800 000 suomalaista käyttää yhä käteistä ensisijaisena maksuvälineenä. Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllkään ei usko, että käteinen katoaa kokonaan. Hän muistutti, että yhden "kortin" varassa eläminen olisi liian vaarallista.

– Veikkaukseni on se, että 10 vuoden päästä käteistä rahaa ei oteta kivijalkakaupoissa vastaan.

Ruotsissa monissa kivijalkakaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa voi maksaa vain kortilla.

Digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym Suomen Pankista oli samoilla linjoilla.

– Käteinen ei tule kokonaan häviämään, koska se on lopullinen varallisuuden muoto, jolla hinnat ilmoitetaan.

Krypto- eli virtuaalivaluutta ei liioin tule korvaamaan oikeaa rahaa, vaikka uusia virtuaalivaluuttoja on tulossa markkinoille. Limnéll muistutti niiden riskeistä ja rajallisesta määrästä. Fyysistä rahaa voidaan sen sijaan painaa lisää.

– Bitcoin voi kaatua yhdessä yössä. Euro tai dollari eivät kaadu yhdessä yössä, Limnéll sanoi.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi