Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Ihminen voi suorittaa kierrättämistä ja ajatella, että näin kaikki kääntyy parhain päin"

Muovinkierrätystä Helsingissä heinäkuussa 2016. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Unihäiriöitä, ylivirittyneisyyttä, alakuloisuutta tai levottomuutta. Muun muassa näitä oireita ilmastoahdistus voi aiheuttaa.

Kuvailu on peräisin Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli) julkaisemasta raportista, jonka on kirjoittanut Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala. Raportti perustuu tutkimukseen sekä käytännön toiminnasta tehtyihin havaintoihin. Raportti listaa ilmastoahdistuksen oireet ensimmäistä kertaa suomeksi.

Pakko-oireita ja suorittamista

Raportin mukaan mielialan vaihteluiden lisäksi ilmastoahdistus voi aiheuttaa vakavia vaikeuksia ylläpitää toimintakykyä. Myös pakko-oireista, ilmastoanoreksiaksi tai -ortoreksiaksi kutsuttua käyttäytymistä voi esiintyä. Ihminen voi suorittaa muun muassa kierrättämistä ja kokea, että lajittelemalla ilmastoasiat kääntyvät parhain päin.

Pihkala on tutkinut asiaa aiemmin vuonna 2018. Johdatus ympäristöahdistukseen: Ympäristöongelmien psyykkiset vaikutukset -nimisessä artikkelissaan hän kirjoittaa, että ilmastoahdistuksen on havaittu aiheuttavan stressiä, vakavia masennustiloja ja lisääntynyttä päihteiden käyttöä.

Ilmastoahdistus ei ole sairaus. Siinä on kyse vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat ympäristöongelmista ja niiden uhasta. Kyse on ymmärrettävästä reaktiosta, Pihkala kirjoittaa.

Ilmastoahdistuksen erityispiirre on epämääräisyys. Usein ilmastonmuutos tuo lisää stressiä aiheissa, jotka perinteisesti muutenkin synnyttävät stressiä, kuten lapsista huolehtiminen ja tulevaisuuden suunnittelu. Raportin mukaan keskeinen kuormittava tekijä ovat median kautta välittyvät huonot ilmastouutiset. Pihkalan mukaan mediaa ei kuitenkaan ole syyttäminen, vaan enemmänkin on tärkeää, että uutta tietoa tuodaan esille.

Miten ahdistuksesta eroon?

Raportin mukaan oleellista on sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. On hyväksyttävä oma eettinen vastuu, mutta kuitenkin samalla säilytettävä suhteellisuudentaju.

Ilmastoahdistukseen ehdotetaan usein ratkaisuksi toimintaa. Raportin mukaan tämän lisäksi sekä positiiviset että negatiiviset tunteet tulee kohdata. Siinä missä positiiviset ajatukset voivat voimaannuttaa, negatiiviset ajatukset voivat johtaa toimintaan ja motivaatioon.

Kun ilmastoahdistusta lähtee purkamaan, ahdistuksen tunne vaihtuu terveeseen pelon tunteen tunnistamiseen ja riittämättömyyden tunne keskeneräisyyden hyväksymiseen.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi