Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Veriplasma myydään ulkomaisille lääketehtaille, verivalmisteet sairaaloille – Veripalvelulla ei ole kilpailijoita, vaikka toimilupaa voi hakea kuka vain

Luovutettu puolen litran veripussi menee kokonaan käyttöön. Punasolut ja verihiutaleet jalostetaan ja käytetään Suomessa, mutta veriplasma myydään ulkomaisille lääketehtaille.

Veripalvelu varmistaa, että verenluovuttaminen on turvallista sekä luovuttajalle että veren vastaanottavalle potilaalle. Kuva: Mirja Hussain

Suomen Veripalvelu on ainoa taho, joka kerää ja käsittelee verta Suomessa. Verenluovutus ei kuitenkaan ole sen yksinoikeus, sillä veripalvelulaki takaa mahdollisuuden toimintaan jokaiselle, joka täyttää EU:n asettamat vaatimukset toiminnan turvallisuudesta, laadusta ja jäljitettävyydestä.

Veripalvelutoimintaan tarvittava toimilupa haetaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta, jonka SOHO-jaosto (substances of human origin) valvoo verenluovutusta ja verivalmisteiden käsittelyä. Suomen Veripalvelun monopoliasema verenluovutustoiminnassa on syntynyt sattumalta. Alalla ei ole kilpailua, koska toistaiseksi muita hakijoita ei ole ollut.

– Veripalvelu on ainoa toimija, joka on hakenut lupaa, Fimean jaostopäällikko Anne Vaskunlahti kertoo.

Kaikki Fimeaan tulleet hakemukset käsitellään. Jos vaativat hakukriteerit täyttyvät, Fimea myöntää toimiluvan.

Veripalvelu huolehtii koko Suomen tarpeista

Verenluovutustoiminta siirtyi Puolustusvoimilta Suomen Punaiselle Ristille toisen maailmansodan jälkeen, koska verta tarvittiin leikkauksiin aiempaa enemmän. Vielä sotien jälkeenkin myös isommilla sairaaloilla oli omia veripalveluita, jotka yhdistyivät Veripalvelun valtakunnalliseen toimintaan viimeistään 80-luvulla. Siitä lähtien Veripalvelu on ollut ainoa taho, joka järjestää verenluovutuksia.

Veripalvelun kiinteitä toimipisteitä on kymmenen. Niiden lisäksi verta voi luovuttaa verenluovutustilaisuuksissa, joita järjestetään 5-7 päivässä vuoden aikana yli 150 paikassa. Kuvassa Veripalvelun Lahden toimiston hoitaja Roosa Liikanen ja päivän ensimmäinen luovuttaja Lotta Mielikäinen. Kuva: Mirja Hussain

– Jos toiminta olisi pirstaloitunut useammalle toimijalle heräisi kysymys, kuka koordinoi toiminnan kokonaisturvallisuuden ja kuka vastaa huoltovarmuudesta, Veripalvelun johtaja Martti Syrjälä sanoo.

Hänen mukaansa Veripalvelun tehtävä on huolehtia, että Suomi on veren suhteen omavarainen ja sitä kautta taata, että potilaille on kaikissa olosuhteissa riittävästi verta tarjolla.

Veriplasma matkaa ulkomaille ja palaa lääkkeenä takaisin

Luovuttajan verestä erotellaan punasolut, veriplasma ja verihiutaleet. Punasoluvalmisteet ja verihiutaleista tehdyt trombosyytit tehdään ja käytetään Suomessa. Niiden kohdalla veren omavaraisuus toteutuu Syrjälän mukaan erinomaisesti.

Suomen sairaaloissa kuluu vuosittain noin 200 000 veripussia. Kuva: Mirja Hussain

Veriplasma sen sijaan myydään ulkomaille plasmalääketehtaisiin jalostettavaksi. Suomessa ei ole enää lääketeollisuutta, joka tekisi verestä valmistettavia lääkkeitä. Sairaalat ostavat lääkevalmistajilta tarvittavan määrän plasmalääkkeitä.

Veripalvelun keräämä veriplasma lähetetään yhteistyökumppanin, biolääketieteellisen yrityksen Baxaltan, käsittelylaitoksiin Eurooppaan. Syrjälän mukaan plasman jalostuksen keskittyminen isoille toimijoille on maailmanlaajuinen ilmiö.

– Hyvin harvoilla veripalveluilla on omia plasmalääketehtaita. Veripalvelun tehdas lopetti toimintansa 2005, koska sen teknologia ja kustannuskilpailukyky ei pysynyt ajan tasalla, Syrjälä kertoo.

Luovuttajille ei makseta, vaikka Veripalvelu saa rahaa heidän verestään

Veripalvelu ei tavoittele toiminnallaan voittoa, mutta on silti vuosittain reilusti ylijäämäinen. Syrjälän mukaan ylijäämäisyys takaa toiminnan jatkuvuuden, vaikka Veripalvelun toimitiloja kohtaisi onnettomuus ja tuotantovälineistö tuhoutuisi. Rahaa kuluu myös toiminnan kehittämiseen ja akateemiseen tutkimukseen.

Joka päivä tarvitaan noin 800 verenluovuttajaa. Suomen yleisin veriryhmä on A+´ja harvinaisin AB-. Kuva: Mirja Hussain

Vuonna 2017 Veripalvelun tulos oli 5,4 miljoonaa euroa, viime vuonna vain 2,3 miljoonaa. Merkittävästi aiempaa vuotta heikomman tuloksen osasyynä on Syrjälän mukaan kirjanpitokäytännön muutos, jossa tuloksesta on vähennetty sijoitusomaisuuden arvon aleneminen. Veripalvelulle on kertynyt varoja kiinteistömyynnistä. Sen merkittävän sijoitusomaisuuden arvo laski viime vuoden lopulla osakekurssien romahtaessa rajusti. Nyt tilanne Syrjälän mukaan on parempi.

Veripalvelu saa tulonsa myymällä sairaaloille verivalmisteita ja vähemmissä määrin laboratoriopalveluita. Ulkopuoliset eivät voi ostaa verta.

– Ei ole mahdollista, että yksittäinen ihminen pystyisi ostamaan meiltä punasoluja mihinkään käyttöön, Syrjälä sanoo.

Järjestön vuosittainen liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa, josta verivalmistekaupan osuus on noin 45 miljoonaa euroa.

Suomessa luovuttajille ei Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukaisesti makseta verenluovutuksesta. Maksamattomuus on kirjattu myös EU-direktiiviin pohjautuvaan veripalvelulakiin, jonka mukaan veren ja sen osien luovutuksen on oltava vapaaehtoista, eikä luovuttajalle saa luvata rahallista korvausta tai muuta palkkioon rinnastettavaa.

Helsingissä asuvan Lotta Mielikäisen mielestä verestä ei ole tarvetta maksaa luovuttajalle, koska auttaminen on taloudellista hyötyä tärkeämpää. Kuva: Mirja Hussain

Verta tarvitaan vähemmän

Kymmenessä vuodessa verivalmisteiden käyttö on vähentynyt Suomessa yli viidenneksen. Kehitys on samansuuntaista ympäri maailman. Verta tarvitaan vähemmän, koska verivalmisteiden käyttöä tutkitaan jatkuvasti. Sairaalahoitoa kehitetään tulosten mukaisesti, jolloin verensiirtoja tarvitaan yhä harvemmin, ja kirurgian kehittyessä potilaat vuotavat leikkauksissa vähemmän.

Syrjälä kertoo Veripalvelun tukevan veren käytön tieteellistä tutkimusta ja toimittavan pienissä määrin verta ja sen osia myös tutkimuskäyttöön. Tutkimus on johtanut veren käytön vähenemiseen, jolloin myös luovutuksia tarvitaan hieman vähemmän. Veripalvelu on sopeuttanut toimintaansa vähentämällä viime vuosina toimipisteitään. Myös sen henkilöstö on seitsemässä vuodessa pudonnut viidenneksen.

Sanni Laine
sanni.laine@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi