Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pakon edessä otetuilla pikavipeillä rahoitetaan päivittäisiä ruokaostoksia – 25–44-vuotiailla miehillä suurin riski maksuhäiriömerkinnän saamiseen

Pikavipeillä rahoitetaan muun muassa ruokaostoja ja asumiskuluja, selviää Takuusäätiön ja Marttaliiton tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Osuuspankin kanssa. LEHTIKUVA / IRENE STACHON

Pikalainojen nostoon päädytään nykyisin, kun raha ei riitä päivittäismenojen hoitamiseen. Lainoilla rahoitetaan ruokaostoja, asumiskuluja ja aiemmin otettujen velkojen maksua, kertoo Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen.

Lainojen käyttökohteet kertovat Markkasen mukaan laajemmasta huono-osaisuuden kasautumisesta.

Rahapuhetta-tutkimuksessa 2 008 nettivastaajasta noin joka neljäs 25–44-vuotias on pikalainoja myöntävän rahoitusyrityksen asiakkaana. Tutkimuksen toteuttivat Takuusäätiö ja Marttaliitto yhteistyössä Osuuspankin kanssa.

– Lainanottajien iso osuus yllättää, sillä samalla 92 prosenttia vastaajista ilmoitti suhtautuvansa pikavippeihin kielteisesti, Markkanen sanoo.

Keski-ikäistyvien miesten riski

Sukupuolten väliset erot ovat selviä suhtautumisessa oman talouden hallintaan.

Eniten maksuhäiriöitä on 25–44-vuotiailla miehillä, joita on 15 prosenttia yhteensä 380 000:sta maksuhäiriöisestä suomalaisesta. Määrä kasvoi Asiakastieto Groupin mukaan vuodessa noin 4 000 ihmisellä.

– Miehet ovat ehkä liiankin myönteisiä oman tulevan taloustilanteensa suhteen, Marttaliiton hankekoordinaattori Erkki Ukkola arvioi.

Ratkaisujen oltava valtakunnallisia

Tilanteen parantamiseksi tulisi Ukkolan ja Markkasen mukaan vahvistaa kansalaisten talousosaamista. Huomioon tulisi ottaa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevä eriarvoisuus. Voidaan puhua ahdingosta.

– Pitäisi katsoa enemmän pikavippien ja maksuhäiriöiden yhteyttä huono-osaisuuteen, alhaiseen koulutustasoon ja yksinäisyyteen. Nämä ongelmat kasautuvat tyypillisimmin miehille, Markkanen sanoo.

Hänen mukaansa yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla kohtuuehtoisen sosiaalisen luototuksen laajentaminen valtakunnalliseksi.

– Se ei ole ihmelääke, jos rahat eivät riitä elämiseen. Perusturvan taso on liian matala ja sen varassa on vaikea tulla toimeen. Velkakierteen taustalla voi olla myös rahapelaamista tai taloudenhallinnan muita ongelmia.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi