Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomalainen suosii reilua tasajakoa: lähes puolet kohdistaisi liikenneinvestointirahoja tasaisesti maanteille ja rautateille

USU-gallupissa joka kolmas korjaisi ensin maantiet.

Maanteiden heikko kunto ärsyttää liikkujia. "Ihmiset ovat todella vihaisia teiden kunnosta", sanoo Nina Raitanen Suomen tieyhdistyksestä. Saarijärven Kalmarissa tietä päällystetään tämän vuoden heinäkuussa 2,8 kilometrin matkalla. Kuva: Esa Kilponen

Lähes puolet suomalaisista kohdistaisi liikenneinvestointeihin tarkoitetut rahat tasaisesti maanteihin ja rautateihin. Tätä mieltä on 45 prosenttia Uutissuomalaisen USU-gallupiin vastanneista.

Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä enemmän kannatusta keräsi ajatus rahoituksen kohdistamisesta tasaisesti maanteihin ja rautateihin.

– Suomalainen ajattelee, että tasapuolinen jaottelu on reilua. Sekä maanteiden että rautateiden kunto on kriisitilassa, sanoo raideammattilaisten järjestön puheenjohtaja Teppo Järnstedt.

Järnstedtin mielestä nyt olisi akuutti aika saada rahoitusta sekä teiden että rautateiden peruskunnossapitoon.

– Korkea aika ryhtyä korjausvelkaa lyhentämään, ettei se räjähdä totaalisesti käsiin.

Kuva: Anssi Hietamaa

Rautatietkin tarvitsevat maanteitä

Lähes joka kolmas suomalainen kohdistaisi rahat ensisijaisesti maanteihin.

– Se ei ole mikään yllätys. Ihmiset ovat hyvin kärttyisiä teiden kunnosta, sanoo toimitusjohtaja Nina Raitanen Suomen tieyhdistyksestä.

– Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka toimii yhdessä. Nyt on vain niin, että molemmat ovat huonossa kunnossa. Tässä korostuu se, että tieverkko on niin paljon laajempi ja siksi ihmiset huolehtisivat maanteistä ensisijaisesti.

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka toimii yhdessä. Toimitusjohtaja Nina Raitanen, Suomen tieyhdistys

Valtaosa tieliikenteestä on henkilöautoilua. Tieliikenteen osuus tavarakuljetuksista on 67 prosenttia.

– Rautatietkin tarvitsevat maanteitä osana kuljetuksia, syöttämään ihmisiä ja tavaroita. Etu on, että molemmat olisivat hyvässä kunnossa. Olemassa oleva verkko pitäisi nyt ensisijaisesti hyödyntää ja laittaa kuntoon.

Hallitusohjelmassa raideliikennepainotus

Vain viisi prosenttia suomalaisista olisi valmis kohdistamaan rahat ensisijaisesti rautateihin.

– Jos ajatellaan ilmastoa, niin joukkoliikennettä pitäisi kehittää. Sitä kautta rautatieinvestointien soisi olevan suuremmassa roolissa, Teppo Järnstedt miettii.

Neuvotteleva virkamies Kaisa Kuukasjärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä arvelee, että maanteiden kunto-ongelmat ovat kansalaisille näkyvämpiä kuin vastaavat ongelmat radoilla.

Uudessa hallitusohjelmassa on selvä raideliikennepainotus. Raideinvestointien määrää on tarkoitus kasvattaa nykytasosta. Kuva: Veera Järvenpää

Kuukasjärvi kertoo, että uudessa hallitusohjelmassa on selvä raideliikennepainotus.

– Raideinvestointien määrää on tarkoitus kasvattaa nykytasosta. Kehittäminen on perusteltua myös ilmastonäkökulmasta, Kuukasjärvi sanoo.

Teitä päällystetään ennätysmäisen vähän

Suurimpaan tuloluokkaan kuuluvissa oli keskimääräistä enemmän henkilöitä, jotka suosisivat rahanjaossa maanteitä.

Raitanen kertoo, että maanteitä päällystetään tänä vuonna noin 1 500 kilometriä eli neljäkymmentä prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Päällystystöitä tehdään vähemmän kuin 1960-luvulla, vaikka tieverkko oli silloin nykyistä lyhyempi ja liikennemäärät vähäisempiä.

– Teiden päällystäminen on halpa toimenpide, jos tietä ei ole päästetty huonoon kuntoon. Ongelmana monin paikoin vain on, että kun päällysteet ovat hajonneet, on vesi päässyt tienrunkoon asti. Uusi päällystys ei enää kestä samoin kuin jos tienrunko olisi kunnossa, Raitanen sanoo.

Valtaosa kulkemisesta lyhyttä matkaa

Isoimmat erot mielipiteissä syntyivät puoluekantojen mukaan. Rahojen jakamista tasaisesti maanteihin ja rautateihin suosivat eniten keskustan kannattajat.

Raideinvestointien määrää on tarkoitus kasvattaa nykytasosta. Neuvotteleva virkamies Kaisa Kuukasjärvi, LVM

Vihreiden kannattajista joka viides pistäisi rahaa ensisijaisesti rautateihin, kun taas perussuomalaisia äänestävistä lähes puolet suosisi maanteitä.

– Liikennejärjestelmää pitää lähestyä kokonaisuutena ja sen pohjalta luoda paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen liikennestrategia. Kulkuväylille pitäisi määritellä palvelutasot, jotka määrittelevät puolestaan rahoitustarpeen, tiivistää Rautatiealan unionin puheenjohtaja Tero Palomäki.

– Suomessa juna ei ole todellinen vaihtoehto henkilöautolle kuin pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Valtaosa kulkemisesta on lyhyttä matkaa kotoa töihin, kauppaan ja harrastuksiin.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen on tehnyt Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Noin tuhat kappaletta haastatteluja tehtiin web-kyselyllä 14.–18.6.2019. Otantamenetelmänä on käytetty kiintiöityä satunnaisotantaa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat 18 vuotta täyttäneet mannersuomalaiset. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Lue myös: Käytä autotallia, jarruta jarruilla – näillä kikoilla saat autosi jaksamaan paremmin
Perusväylänpito

Korjausvelka ei saa kasvaa

Liikenneväyläverkon korjausvelan on arvioitu olevan 2,5 miljardin euron luokkaa. Uusi hallitusohjelma edellyttää, että korjausvelka vähenee.

Perusväylänpitoon tulee vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Lisärahoitusta on luvassa maanteille kuin radoillekin.

Aiempina vuosina kunnossapidon rahoitusta (perusväylänpito) on jaettu eniten maanteille (maantiet 55–60 %, radat 35 % ja vesiväylät 10 %).

Vuoden 2019 toisen lisätalousarvion yhteydessä hallitus päätti aloittaa muun muassa kymmenkunta ratojen korjaus- ja kehittämishanketta sekä kolme tiehanketta.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö
Tarja Koljonen / Uutissuomalainen
tarja.koljonen@uutissuomalainen.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi