Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Opettajat, lääkärit, hoitajat, kuljettajat – yhä useampi siirtää eläkkeelle jäämistä tai jatkaa töitä eläkkeen rinnalla

Vuoden 2017 lopussa 550 000 alle 68-vuotiasta suomalaista sai omaan työuraan perustuvaa työeläkettä. Heistä 13 prosenttia teki eläkkeen rinnalla töitä. LEHTIKUVA / Marja Airio

Yhä useampi suomalainen siirtää eläkkeelle jäämistä tai jatkaa töitä eläkkeen rinnalla. Erityisen suosittua tämä on asiantuntija-ammateissa, Eläketurvakeskuksesta kerrotaan.

Eläkevakuuttaja Kevan mukaan kunta-alalla eläkkeelle jäämistä lykkäävät myös opettajat, lääkärit, johtajat, psykologit ja arkkitehdit.

Eläkkeelle jäävissä, mutta työskentelyä jatkavissa henkilöissä puolestaan näkyy Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Jari Kanniston mukaan selkeä sukupuolijako: miehet huoltavat, korjaavat ja kuljettavat, naiset taas myyvät, siivoavat ja hoitavat.

– Eläkeläisten töissä korostuvat ammatit, joissa tarvitaan paljon tilapäisiä ja osa-aikaisia työntekijöitä tai joissa on mahdollisuus valita työtuntinsa, Kannisto toteaa.

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen kertoo osa-aikaisuuden näkyvän myös siinä, että vuonna 2014 kunta-alan työssäkäyvien eläkeläisten keskiansiot olivat noin 9 000 euroa vuodessa.

Työskentely vanhempana kiinnostaa

Vuoden 2017 lopussa 550 000 alle 68-vuotiasta suomalaista sai omaan työuraan perustuvaa työeläkettä. Heistä 13 prosenttia teki eläkkeen rinnalla töitä.

Kannisto kertoo, että kymmenen vuoden sisällä työssäkäyvien eläkeläisten määrä kasvoi yli 30 prosentilla. Yleistymisen taustalla on kuitenkin merkittävissä määrin suurten ikäluokkien eläköityminen.

– Toki työskentelyintoon vaikutti myös vuoden 2005 eläkeuudistus, jolloin eläkeiästä tuli joustava 63:n ja 68 ikävuoden välillä ja eläkettä alkoi kertyä työstä 68 ikävuoteen asti.

Vielä suhteessa enemmän on Kanniston mukaan noussut kuitenkin niiden henkilöiden osuus, jotka jatkavat työskentelyä 63 ikävuoden jälkeen ilman eläkettä.

Kaikki eivät suinkaan lopeta työntekoa vielä 68 vuoden iässäkään. Tilastokeskuksen mukaan 70–74-vuotiaiden ryhmässä työllisyysaste on jopa viisi prosenttia. Tässäkin on Kanniston mukaan nähtävissä pientä nousua.

– On toki tärkeää huomioida se, että työllisyysastetta nostaa hyvinkin vähäinen tehty työ.

Kanniston mukaan Suomessa pyritään nykyään enenevissä määrin myös rekrytoimaan eläkkeellä olevia henkilöitä. Vanhimmat tällä tavalla työllistyneistä eläkeläisistä ovat olleet lähellä 90 vuoden ikää.

– Esimerkiksi eräs vanhempi rouva asui kerrostalossa ja piti puhtaana talon rappukäytävät. Hän sai työstä hieman lisätuloja eläkkeen päälle, ja taloyhtiössä oltiin varmasti tyytyväisiä, kun rappukäytävät oli siivottu mahdollisesti jopa paremmin kuin jos siellä olisi ollut joku ulkopuolinen tekijä.

Raha painaa eniten vain harvalla

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan yrittäjillä töiden jatkaminen on ollut yleistä aina.

– Yritystoimintaa ei tarvitse lopettaa eläköityessä, mutta yrittäjien usein välttämättömäksi pahaksi kokeman YEL-vakuutuksen saa täyden vanhuuseläkkeen rinnalla lopettaa. Kyseessä on merkittävä rahallinen helpotus.

Eläketurvakeskus julkaisi kesäkuussa tutkimuksen, jossa tarkasteltiin yrittäjien eläkeaikeita. Aineistossa on mukana 1 250 yrittäjää, jotka ovat täyttäneet 50 vuotta. Tutkimuksessa ilmeni, että 62 prosenttia yrittäjistä aikoo jatkaa työskentelyä eläkeiän saavutettuaan.

Suurin syy jatkamiselle on mieluisa ja innostava työ, mutta taustalla on myös taloussyitä: vain puolet yrittäjistä kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa. Siitä huolimatta vain kahdeksan prosenttia vastaajista jatkaa työskentelyä pelkästään taloudellisista syistä.

Mielekästä työtä halutaan jatkaa

Eläketurvakeskuksen Kanniston mukaan tämä ei koske pelkästään yrittäjiä. Hyvin pieni osa kaikista eläkeläisistä tekee eläkkeen rinnalla töitä siksi, että he ovat niukan toimeentulon takia pakotettuja siihen.

– Itse asiassa kuvio näyttäisi menevän päinvastoin: jos katsotaan eläkkeen rinnalla työssäkäyvien eläkkeiden suuruuksia, ne ylittävät keskimääräisen eläketason saman ikäisillä ja muilla vanhuuseläkkeellä olevilla, Kannisto sanoo.

Vaikka syyt työskentelyn jatkamiseen voivat olla hyvinkin yksilöllisiä, Kevan Kietäväinen tiivistäisi kokonaisuuden näin: mitä mielekkäämmäksi oman työnsä kokee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sen parissa haluaa jatkaa vielä eläkeiän jälkeen.

Kannisto huomauttaa, että vanhuuseläkkeelle jäämisen vapaus voi myös yllättää. Kun vuosikymmenten arkirutiini putoaa pois, se voi aiheuttaa melkoisen tyhjiön – ja halun palata töihin.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi